Jenkkihapatusta vai hyvä syy hassuttelulle?

Halloweenin juhliminen on aika uusi juttu (kai) täällä Suomen kamaralla, mutta mitä ilmeisimmin yleistymässä. Itse olen osallistunut joskus opiskelija-aikana halloween juhliin, mutta muuten en ole juurikaan kyseisille kekkereille uhrannut ajatusta. Nyt kuitenkin täällä on veitsi viuhunut ja kurpitsa on saanut ilmeen. Aikas hauskaa oli tuo kurpitsan kaiverrus ja yllättävän helposti onnistui.

Siellä se nyt virnuilee meidän portailla tuollaisessa asetelmassa.. Tämä asetelma syntyi väsyneen kotiäidin toimesta. Kun miekkonen tuli töistä kotiin oli takana uhmaikäisen kiukuttelupäivä ja vatsavaivoja poteneen pikkuvauvan itkuntäyteinen ilatapäivä. Kysyin, saanko mennä vartiksi portaille.. miekkonen vähän hymähteli kysymykselleni. Sinne siis menin ja kaivelin varastosta sinkkivadin, pyöreän puulätkän, jonka vuorasin mustalla roskapussilla ja kaivelin muuta tykötarvetta lisäki.. mm. ruosteista kettinkiä. Ai että teki se parikymmenminuuttinen hyvää. Pienestä se on ilo irti otettava. :D 

Lasten myötä olen tutustunut moneen uuteen ihmiseen ja löytänyt pari uutta ystävää, joilla on lähes samanikäiset lapset ja asuvatpa vielä ihan lähellä. Aikaa tuleekin sitten vietettyä melko paljon yhdessä. Keksimme järkkäillä myös lapsille Halloween bileet naamiaisineen ja nyyttikesteineen. 

Lapsille puvut on löytynyt kirppareilta hyvin sopivaan hintaan. Aluks poikasellekin piti tehdä vähän Diy-henkeen puku, mutta kun lähikirppiksellä tuli vastaan kolmen euron nallepuh, niin homma oli sillä selvä. Poikanen on jo sonnustautunut pukuunsa monet kerrat ja pitänyt Puolen hehtaarin metsän kahvi hunajakutsuja.

Mun vaatetus on hyvin diy-henkinen. Arvaatteko mikä mä aion olla?

Fida pelasti mut kalliilta asuvalinnalta. Kaikkinensa hintaa tulee noin 7-8euroa. Varsin kohtuullista siis. 

DIY -heijastavat sudenkorennot

Vaikka aika menee melko tiiviisti tän lapsiperhehuushollin pyörittämisessä (loputon pyykkirumba.....) ja illat imettäessä, niin ehdittiin me poikasen kanssa toteuttaa vähän kivoja diy-juttujakin. 

Katkoin hopealankaa sopiviksi pätkiksi ja taivuttelin päähän tukevat renkaat

Väri-iloteltiin söpöillä puuhelmillä.

Pujottelu onnistui hyvin jo kaksivuotiaalta. Ohjeeksi ensin valita iso helmi ja pujottaa ja sitten äiti pujotti heijastinkangasta siiviksi. Sitten poikanen sai pujotella mieleisiään pienempiä helmiä.

Lopuksi äiti taivutti korupihdeillä sudenkorennon peräänkin lenkin. 

Hirmuisen söpöjä. Ja selkeesti sommiteltuja.. minä en puuttunut värivalintoihin. Kokeilin tehdä yhden itsekin.. siitä tuli tylsän värinen. :) 

Nyt oon tehnyt yhden koristeen syksyistä juhlaa varten.. ja pieniä diy- juttuja yritän ehtiä toteuttaa aina välillä... Intoa olis enemmän kuin aikaa. :) Mutta kyllä se tästä taas ajan kanssa. :) 

Ihania pimeneviä iltoja, muistakaa heijastin! :) 

Lähiruokaa

Saimpa taas ryhdistäydyttyä ja tilattua meidänkin kotiin lähiruokaa. Täällä meidän paikkakunnallahan toimii REKO- lähiruokarengas, joka tuo viljelijät kivasti meidän ruoanystävien lähelle. Tilaus tapahtuu ennakkoon Facebookin kautta, jossa viljelijät voivat ilmoittaa, mitä heillä on jakopäivälle ottaa mukaan.  Lisää Reko-mallista voit lukea täältä, jos kiinnostuit.

Pari kertaa olemme tilanneet lähituottajan kananmunia ja onhan ne hyviä, makueronkin huomaa. Mieltä lämmittää myös se, että kotkottajat elävät ihan mukavaa kananelämää kyseisellä tuottajalla syöden luomurehua. 

Tällä kertaa kassiimme sujahti ylämaannaudan jauhelihaa, bataatteja, tuoremehua, punasipulia ja herkkullisia pikkuluumuja. 

Mä en tiennytkään, että Suomessa viljellään onnistuneesti bataattia! Tästä oon tohkeissani, koskapa tykätään bataatista, mutta kuulemma ei-luomu jenkkibataatti on aika rankasti myrkytettyä.. luomuja ei tahdo aina taas olla markkinoilla. Vielä en oo maistanu millaista tää pohjoisen lajike mahtaa olla. 

Nuo luumut on niin söpöjä!

Tiedätkö, onko teillä päin lähiruokarenkaita?

Herkullista viikonloppua!