Poikasen 3-vuotis synttäripirskeet kavereille. Teemana Autot ja jätskibaari

Meidän pikkumies on ihan pian kolmevuotias! Otimme jo vähän ennakkoon vauhtia ja pidimme poikaselle kaveripirskeet. Koska rakastan kaikenlaista räpeltämistä ja hauskoja ideoita, piti juhliin kietoa löyhästi vähän teemajuhlaa. 

Poikanen tykkää kovasti Autot -jutuista, joten teemaksi valikoitui tietty nuo luonteikkaat Auto-hahmot. Pinterestin ihmemaa oli aika kiva inspiraatio -areena suunnitellessa näitä kekkereitä. Hyvin edullisella tee-se-itse-ja-sovella -meiningillä mentiin ja aikas onnellinen oli poika näistä rekvisiitoista. Poikasen toivomus oli myös jätski, joten näpertelin vähän jäätelöteemaa tähän kylkeen.. siinä mentiinkin hempeämmillä väreillä, mikä oli ihan jees koska kesä.

Tässäpä vähän kuvamateriaalia koristuksista ja leipomuksista.. Itse synttärivieraista en taaskaan kuvia julkaise.. paitsi jos tarkkaan katsotte, niin sankari itse viihdyttää neitejä terassilla yhdessä kuvassa.. ;) 

Mun virittelemä asemakellon puolikas sai uuden lookin Stop merkkinä. Merkin alla oli heti eteisessä kaikille vieraille pieni tehtävä!

Paperissa lukee "Meidän perheessä tykätään jätskistä TOOOSI paljon. Siksipä sankarin toiveesta meillä on jätskibaari! Ota tästä yksi (1) jätski jokaiselle ja väritelkää ne. Kirjoita jätskin viereen nimesi ja lemipiherkkusi (voi olla muukin kuin jätski ;)) ja tuo "jätskikiskalle" niin saat koota oman herkkuannoksesi!

Juhlapöydän menun rustailin liitutaulutarralle pöydän viereen.

Tältä pöytä näytti. Koska meillä on neiti siinä iässä, että vetää alas kaiken, mihin yltää, emme uskaltaneet panostaa roikkuviin pöytäliinoihin (myös vieraissa oli muutama samaa ikäluokkaa...) Somisteena on pari teeman väriin sopivaa kiiltävää kangaspalaa.. mitä lie vuorikangasta.. :) 

Hauskoja ideoita Pinterestistä olivat autonrenkaat ja liikennevalo-leivokset. Minä tein superhelppoja "mokkapaloja" gluteenittomana ja munattomana ja lopulta vieläpä mokattomanakin.. :D Muttei kuulemma kuitenkaan mauttomana. 

Muutenkaan leipomuksissa ei ollut kananmunaa. Meidän neidillä on toteamaton kananmuna-allergia (suolisto-oireinen), joten ihan kiva, ettei tarvinnut silmä kovana kytätä, napsiiko pikkunen lattialta jotain sopimatonta. 

Ruisnachot..

Kaikenlaista naposteltavaa piisasi..

Lapset saivat juomansa teemaan somistetuista pulloista. Poikanen oli innokkaana koristeluapuna edellisenä päivänä. Kuvat on löydetty Pinterestistä, printattu ja kiinnitetty pulloihin kaksipuolisella teipillä. Washiteippi ei ihan oo ruutulippua kun on tuollaista vinoneliötä, mutta niin lähellä oli saman henkistä.. Teippi on omista askartelujemmoista, pillit löytyi ennestään ja erimuotoisia lasisia mehupulloja olen kerännyt jo pari vuotta, joten hyvin edullisella kierrätyshengellä mentiin. 

Kun väritettyjä jätskejä alkoi tupsahdella, alkoi jätskin jako. 

Jätskibaari oli parista pienestä pöydästä kyhätty olkkariin. Aivan terassinoven tuntumaan.. Koska ilmat hellivät juhlijoita, pääsi jätskiä syömään terassille (myös siivoamisen kannalta aika nappijuttu.....) Jätskit annosteltiin jäätelökauhalla pakettijäätelöistä pahvisiin kuppeihin. Päälle sai valita karkkeja, vohvelia, pursotettavaa kermavaahtoa, suklaa- tai kinuskikastiketta... Aika monet halusi kaikilla mausteilla.. ;) 

Myös maitoallergiset ja vegaanit tai muuten maidottomat saa huomioitua kivasti nykyään. Meillä oli pieni paketti Oatlyn kaurajäätelöä, jotta kaikki saavat nauttia tästä ihanasta herkusta!

Mitään oikein hyvää yleiskuvaa tuosta tapahtumasta ei tullut otettua, joten tässä fiiliksiä. Näissäkin purkeissa vedettiin sillä samalla kierrätysteemalla.. huomaattekos mitä nuo namikipot on?

 Jätskibaarin yläpuolella koristelukin oli hempeämpää. Tigeristä löysin haskat kennopaperista tehdyt jäätelöt... vähän ärtsyn värinen tuo "vohveli"... hetken mietin, tuliko sittenkin ostettua kennopaperi porkkanoita.. :D 

Meidän bileet meni oikein hyvin... lattialle kaatunutta mehua oli yllättävän vähän ja jätskin kanssa taisin itse sählätä eniten. 

Poikanen sai ison liudan toivomiaan pikkuautoja ja Brion junarataan sopivia juttuja. Lisäksi huippu-ihanat pipon ja sormikkaat joita koristi Jyri Possu ja kivan kirjan, jota heti luettiinkin iltasaduksi sekä Ryhmä Haun vainun.. Illalla nukahti erittäin onnellinen ja väsynyt poika! Näitä ekoja puhtaasti kaverisynttäreitä on muisteltu monet kerrat!

Hei, ja jos joku kokee tarvitsevansa tuollaisia jätskejä johonkin kekkereihin (aina on syytä juhlaan!) niin ajattelin jakaa tässä nuo nopsaan piirtämäni jäätelöt. :) Voit kopioida ne wordiin. Kätevämpi, jos osaisin julkaista nuo PDF -dokumenttina, mutta miten se tehdään?!?

ElinaWee -iloiset ompeleet ja mun ja lasten samisteluvaatteet

 Heipparallaa. Tää on vähän kamalaa, mutta näyn ite nyt täällä kuvissa. :D Nyt on meinaan pakko hehkuttaa kuinka kivat vaatteet ElinaWee - Iloiset ompeleet tekas mulle ja muruille.

Tilasin siis mulle ja pikku-typylle pallotunikat farkkujerseytrikoosta. Nuo helman ja hihojen pitkät raitaresorit on iiihanat. Ja mun tunikassa on taskut, joista kurkistaa kivaa Ainolan Ropina nimistä pisarakangasta. Neitokaisella taas hihat ovat samaa pisarakangasta ja taskuja ei ole. Tilasin itselleni myös kivasti tähän tunikaankin mätsäävät leggarit. Kankaana on  Pehemiän "Sisareni on aurinko" kangas. Vähän jänskätti, että onko tuo liian hassu kuvio, mutta tykkään leggareista kyllä ihan sikana! Vähän arvoin kokojen välillä ja tilasin turhan isot..tuo ohkanen kangas kun on melkoisen venyvää. Mutta eipä tuo haittaa. Ei ne tipaha! 

Myös poikanen sai samaa sarjaa olevat tosi kivat housut! Mutta ei tuosta jätkästä ainakaan mallipoikaa ole tulossa. Niin vastenmieliseti se kameran tuolla puolella olemiseen suhtautuu ja kuvat on just tätä luokkaa. Sen sijaan meidän ihan pian kolmevuotias on innostunut kuvaamaan mun vanhalla pikkusella pokkarikameralla. :) 

Ja neiti. Se haluu tehdä just niinkun veljensä. Työntää autoa ja pärisee niin että sylki lentää! Tässä vielä paremmin tuo pisarahiha. Nämä värit on ihan sutta ja sekundaa. En vaan osaa saada näistä oikeita sävyjä esiin! Mutta ElinaWeen sivuilla on kaikki kangaskuosit hienosti esiteltynä ja selkeät kuvat runsaasta mallistosta. Eli jos susta tuntuu, ettet löydä mitään mieles mukasta ja sopivaa hihanmittaa kaupasta, niin käyppäs kattoon! Ihan mahtavaa kun saa suunnitella oman vaatteensa ja mitoitusta saa viilata kyllä! Mä suosittelen ihan täydellä sydämelläni!

Tämä kuva löytyy myös ElinaWeen galleriasivulta. Neidin tunikassa on vielä kasvunvaraa. Nämä on jo syksyä ja talvea ajatellen hankittu. Mutta kyllä vaan niin himottais tilailla vähän jotain muutakin vielä. Miekkoselle tilasin tuolta myös synttärilahjaksi trikoopaidan pidemmillä hihoilla. Sen käsillä kun on pituutta suunnilleen saman verran kun keskivertosimpanssilla ja kaupasta on vaikeaa löytää sopivia paitoja ;). No olin hihanmitan kanssa vähän liian varovainen ja olis ne vieläkin saaneet olla vähän pidemmät. Mutta mies vähän väläytteli, että vois syksyllä tilata vielä toisen paidan kun tuo on ollut niin hyvä! Siihen kyllä sitten tilataan kaks metrii pitkät hihat jotta riittää! :D 

Kevään puuhia.

Mun kirjoittelutahti on tänne... no verkkainen.. Tässä kuitenkin muutamia kuvia helmi-maaliskuulta.

Meillä käytetään villasukkia tooodella paljon.. poikanen ei ole aivan yhtä innostunut hiihtelemään kotona villiksillä, mutta pyytää välillä illalla villasukat jalkaansa. Onneks meidät villasukissa pitävät mummo ja sit mun huippuihana ystävä. Kattokaas kui makiat sukat saatiin ystävänpäivälahjaksi?

Mun jalassa on Popedasukat. Varren logoa ei tässä näy, koska kuva on vaan tämmönen räpsy. Mutta toisessa sukassa lukee "Kato baby tarkkaan" ja toisessa "Tästä lähtee rock'n roll".. Ihan mahtavat!!

Pikkuneidin sukat ovat vähän hillitymmät mutta mätsäävät aika kivasti sen välikausihaalariin ja muihin pukimiin..

Pääsiäinen tuli ja meni. Meidän rivitaloyhtiön pihalle ei montaa virpojaa uskaltautunut, vaikka poikanen odotti kovasti pikkutrulleja.. Me käytiin niitä sitten poikasen kanssa oikein pyytämässä meille kun soittelivat vaan omakotitalojen ovikelloja! Pari tyttöä uskalsikin tulla vaikka houkuteltiin ne ovelle "Saatte karkkia kun tulette tänne sisäpihalle ja meidän ovelle. ". Ehkä tilanne olisi ollut toinen, jos oltas lähetetty miekkonen asialle... :D 

Poikanen itse ei uskaltautunut virpomaan vielä.

Pääsiäisen aikaan käytiin myös lasten isovanhempia moikkaamassa. Pääsiäissunnuntaina oltiinkin jo sitten kotosalla jo ja lenkkeiltiin ihanassa säässä katsomaan höyryjunaa joka liikennöi pääsiäisen kunniaksi Nokian ja Tampereen välillä pari kertaa. Lippuja ei tällä kertaa raaskittu ostaa, mutta olihan tuossa ihmeteltävää jo ulkopuolellakin. Aikasmoiset savut se tuprutteli ilmaan.

Sen verran uteliaita lurkkijoita ollaan toki, että sujahdettiin äkkiä kurkkaamaan, miltä juna näyttää sisältä. Puurakenteiset vaunut olivat pääosin aika hyvässä kunnossa ja makuuvaunut näyttivät hauskoilta. Käytävät olivat ahtaat, niinkuin junissa yleensäkin. 

Ah, ihana, kamala kura. Se ansaitsee nyt oikein oman kuvansa. Sitä on manattu ja siitä on iloittu tän keväänkin aikana. Poikanen nauttii kun saa oikein kunnolla loiskia ja läiskiä lätäkössä! Onneksi siihen on ihan huippu varusteet! Tuossa edellisen junakuvassa olevat Jonathanin sadehaalarit ovat aivan huippuhyvät, oikea nappiostos! Eikä oo kovin kalliitkaan.. vähän päälle neljänkympin ja kasvunvaraa on sen verran, että menevät ainakin syyskaudenkin ja ehkä myös ensi keväänä.. 

 Meillä pelataan paljon. Aikuisten pelejäkin meillä on iso kasa, mutta niillepä on ollut viime aikona melko vähän aikaa. Sen sijaan esim kummitädiltään saama  Muumidomino on yks poikasen suosikeista. Sitä on pelattu kymmeniä kertoja. Pari uutta peliä tarttui mukaan viikonloppuna Pirkkalan MLL -yhdistyksen kirppikseltä. Eläinpyramidia on nyt tahkottu tänäänkin kahdesti.. 

 Ja tässä meidän pikkuneiti. Lippapipo on LittleMayan tuotantoa ja lahja ystäviltä. Tuossa se rötköttää päässä mitenkuten ja on vähän isokin neidille, mutta onpa vaan niin söpö, että pakko sitä on jo käyttää! Meillä pikkutypy ei kyllä aina enään maltakaan nukahtaa rattasiin vaan välillä hihkuu ja katselee innoissaan, mihin ollaan menossa.. :) 

Mulla on jo parikin blogipostausta työn alla, mutta pitäis ehtiä ne joskus viimeistelläkin.. :D Seuraavaks esittelyssä meidän poikasen hieno uus menopeli! ;) 

Hippo-Hulinat Särkänniemen koiramäessä

Miekkonen bongasi aamulehdestä ilmoituksen Osuuspankin järjestämästä talvitapahtumasta. Hippo-hulinat Särkänniemen koiramäessä järjestettiin viime vuonnakin, mutta emme osanneet heti ilmoittautua, niin paikat olivat menneet. Tänä vuonnakin osallistujamäärä oli tullut ilmeisesti hyvin pian täyteen, eikä suotta. Oikein kiva ystävänpäivän tapahtuma koko perheelle. Tässä muutamia kuvia. 

Esiintymislavalla jumppasivat ja tanssahtelivat Hanna ja Henri Hippo sekä Koiramäen Tilda. Poikanen jumppaili isin kanssa. Ennen esitystä olimme juuri herkutelleet paahdetuilla vaahtokarkeilla.

Kesällä Koiramäessä on paljon kotieläimiä Näin talvella eläinten mökit ja karsinat olivat enimmäkseen tyhjiä. Tallista löytyi kyllä lampaita, hanhia, kani, vuohia, villasika ja minipossuja. Yhdessä aitauksessa tepasteli Alpakoita. 

Myös hassun näköisiä lehmiä löytyi.

Kivoja yksityiskohtia oli paljon! Osa oli toki lumen alla, mutta ihastuttava paikka kyllä tuo koiramäki. Kokonaisuus oli suunniteltu hyvin ja nähtävää riitti koko perheelle. Tapahtuma kesti kolme tuntia ja aika hurahti tosi nopeaa. 

Huh. Onneksi ei joutunut tuonne opiskelemaan. Luokassa oli koivuniemen herran kovakourakomero. Liekkö sisältänyt mitä...? 

Von Guggelböön kahvilakin oli positiivinen yllätys. Oli kivasti laitettu, tilava ja löytyi myös gluteenittomia leivonnaisia. Leivonnaiset olivat tuoreita ja kahvikin hyvää. (Särkänniemen muihin kahviloihin ja ruokahommiin verrattuna iso plussa!)

Ohjelmassa oli myös piparien koristelua. Ehkä vähän hassua näin joulun jälkeen, mutta poikanen oli riemuissaan! Myös pieni askartelupaja oli järjestetty, jossa sai rakentaa itselleen pikkuauton pyykkipojan puolikkaista ja napeista.. :) Esiintymislavalla Hippojen ja Tildan jumpan lisäksi nähtiin myös koiratanssi-esitykset. 

 Poniratsastus maksoi erikseen, mutta koska poikanen toivoi pääsevänsä, niin hankittiin lippu miettien, rupeaako kuitenkin jännittämään viimetipassa.. Mutta ei, hienosti poikanen kapusi ponin selkään ja intoa piukeana kävi pienen lenkin. 

Yksityiskohtia... kaikkialla oli hauskoja hahmoja

Pikkuneiti nukkui suurimman osan ajasta, mutta heräili viimeiseksi tunniksi. Neiti pääsi ihmettelemään eläimiä ja katseli vakavana suurin silmin kaikkea hulinaa. Nopean vaipanvaihdon jälkeen vetäsin neidille toppahaalarin päälle (oli aiemmin ollut toppapussissa rattaissa) ja pääsimme vielä lähtiessä poseeraamaan Tildan kanssa.  

Kotimatkalla poikanen sammui kuin saunalyhty. Riisuimme tyypiltä kengät, hatun ja hanskat ja uupunut pikkumies pääsi jatkamaan uniaan sänkynsä päälle. Ai että oli vaikea saada tyyppi hereille.. niin uuvuttava reissu taisi olla. Kun pikkumies lopulta saatiin ylös, oli hänellä kiire etsiä koiramäkiaiheinen kuutiopalapelinsä ja höpötystä riitti koko illaksi aamupäivän tapahtumista. 

Tuo koiramäki oli kyllä hieno paikka. Parhaimmillaan lienee kesällä ja poikanen siellä pääsikin viime kesänä käymään sukulaisten kanssa. Muulle perheelle tämä oli ensimmäinen kerta. Tänne kyllä täytyy mennä uudestaankin. 

Vinkkinä, että hiihtolomaviikolla 27.2-6.3 Koiramäessä järjestetään Artturin ritarien talvijuhla. Lisää tietoa särkänniemen sivuilla täällä!

Mennyttä ja tulevaa, vuosikollaasien kolmas (ja viimeinen) tuleminen.

Tammikuu onkin sitten kohta jo hurahtanut ja tässä on vaan vanhoja enimmäkseen muisteltu. Mutta kohta sitten jo ihan uusia juttuja.. :) Ainakin enimmäkseen. 

SYYSKUU

2015 

Pihlajissa oli hurjan paljon marjoja.. niiden takana oli hauska piilotella. 

Poikanen sai Vinkeen heijastinliivin, joka on ihan tosi magee!

Polttelin syksyn ekat kynttilät

Ulkoiltiin syyssäässä

Meidän perhe täydentyi pienellä rakkaalla nyytillä, kun neitokainen putkahti maailmaan.

Kivien heittely oli ihan superhauskaa puuhaa.

2016

Meillä on sitten jo 1-vuotias neitonen ja 3-vuotias poikanen... kummallista!

Ehkä näemme ensiaskelia.

Minä olen todennäköisesti töissä ja mies lasten kansa kotona  isäkuukaudella.

LOKAKUU

2015

Leivottiin ahkerasti siemennäkkäriä. Poikanen tykkää mittailla siemeniä ja muutenkin osallistua kaikenlaiseen leipomishommaan. 

Sisarrakkautta.. niin ihanat!

Mummo ja vaari kävivät ihastelemassa naperoita ja leikkasivat poikasen hiukset.. tiimityötä! ;)

Askarreltiin sudenkorento-heijastimia

Juhlittiin Halloweenia.. 

Ulkoiltiin kavereiden kanssa. Siskon syntyessään tuliaisiksi tuoma kuorma-auto on kovassa käytössä.

MARRASKUU

Käytiin metsäretkillä.. maailma 2-vuotiaan silmin on kiinnostava. "Hei katsoppas tuonne, mikäs tuo on?"

Neiti näkee unia ihanan vaunuverhonsa kanssa (Kiitos Maarit!)

Maahan tuli joitain senttejä lunta ja kiirehdittiin heti lumiukon tekoon! :) 

Yritelmiä tehdä kakunkoristeita.. ai kamala kun ei ne olleetkaan niin helppoja kuin netissä kehuttiin.

Neitokainen sai nimen. Yksi kummeista piiloutui toisten taa kuvissa...

Sitä arkea.. välillä niin raskasta, mutta ihanaa. Päikkärit murujen keskellä <3.

JOULUKUU

Sisustukseen ilmestyi joulukalenteri.. aika söpö sellainen. Tonttu vieraili päivittäin, milloin toi kirjeitä, milloin pieniä lahjoja...

Käytiin ekaa kertaa Hoplopissa ja herkuteltiin sen jälkeen Tallipihan kaffilassa.

Pikkujouluiltiin naperoiden kanssa... ohjelmassa mm. piparien koristelua..

Tontut työssä

Jouluna käytiin mummolassa.. pukki toi monta lahjaa ihanaa!

Uutta vuotta juhlittiin käväisemällä kavereilla ja hurautettiin sitten kotiin.. lasten nukkuessa korkattiin punaviinipullo ja jaksettiin jopa valvoa vuodenvaihteen yli.. :D 

HEI. ME SELVITTIIN VIIME VUODESTA. Nyt sitten vihdoin tän vuoden hommiin! :)

Viikonlopun puuhia ja ihana tallipiha

Olipas mukava viikonloppu. Siihen kuului kyläilyä ystäväperheellä, miekkosen salibandypelin seuraamista (poikanen oli ihan intona ja jaksoi katsoa hienosti koko pelin, kommentoiden hauskasti) ja rentoo ja lepposaa yhdessä oloa. 

Sunnuntaina tehtiin kotona hyvää ruokaa ja iltapäivällä suuntasimme ekaa kertaa ikinä Hoploppiin Tampereen Onkiniemeen. Poikanen oli aluksi aika ihmeissään ja mietittiinkin, uskaltaako poikanen muualle kun ihan pienten alueeseen tekemään valtavista pehmopalikoista tornia.. No pikkuhiljaa poika rohkaistui ja kun äiti ja isikin kävi vähän kiipeilemässä vuorotellen (Toinen piteli pikkuneitiä, joka halusi ehdottomasti olla sylissä), alkoi poikasen vauhtikin kiihtyä ja rohkeus kasvaa. Lopulta tyyppi kiipeili sujuvasti isojen puolen tuubeissa ja telineissä monen metrin korkeudella ja laskea hujautti isosta mäestä ihan yksin. (Äiti ei kuulemma enää saanut tulla mukaan!). Aikas hauska paikkahan tuo oli, vaikka sateinen itsenäisyyspäivän sää oli ajanut aikamoisen määrän lapsiperheitä tuonne riehumaan ja meteli oli tietty sen mukainen. Tulipahan poikasellekin pari tuntia hikiliikuntaa ja punaiset posket. 

Onkiniemen hoplopista hurautimme Tallipihalle. Vettä vihmoi ja maa oli kurainen, oikein joulukuun keli siis! :( 

Ihanien käsitöiden myyjät värjöittelivät myyntimökkiensä lähellä.. vain pari ihmistä oli liikkeellä enää viiden kieppeillä. Nyt ei itsekään tullut kierrettyä kojuja (vaikka mulla tietysti aina mieli tekisi..) vaan suuntasimme lämpimään kahvilaan. 

Tallipihan kahvila on i-ha-na!

 Vanha talo, jollainlailla hyvä henki ja iloinen puheensorina. Kuten yleensäkin, paikka oli ihan täynnä. Onneksi juuri vapautui pöytä kun saatiin tilattua. Meillä perheen miesväki on kyllä niin täytekakun perään, että tiskiltä valikoitui lautaselle itsenäisyyspäivän täytekakkupalat. Kovasti kehuivat herkulliseksi! Suklaahiirenä valitsin itselleni palan mutakakkua. Taisi olla gluteenitonta, joten peukut sille! 

 

Eihän niistä herkuista ehtinyt edes kuvaa ottaa. Niin vauhdilla ne katosivat. 

Eteisessä  oli tonttu. Sitä poikanen ihasteli kovasti. 

Kahvien ja herkkujen jälkeen suuntasimme vielä pihan poikki kohti vanhaa tallia. Tuo tallipiha on kyllä pimeässäkin todella kaunis, jopa vesisateessa!

Tallissa meitä tervehtivät lampaat. Poikanen oli ihastuksissaan. Myös aasi (josta ei tullut otettua kuvaa) hengaili tallissa. On ne nuo elukat vaan ihania!

Lisää käsityöläisiä (ne onnekkaammat) oli myymässä tuotteitaan tallissa, lämpimässä ja sateelta suojassa...

Tunnelmallisia valoja oli kaikkialla. Kuvat vaan heilahti tylsästi. :( Kannattaa ehdottomasti pistäytyä tuolla kahvilassa ja muutenkin Tallipihan joulutorilla ostamassa kotimaisten kädentaitajien hienoja tuotteita!! 

 Mukavan päivän jälkeen oli kiva hurauttaa kotiin ja seurata hetki linnan juhlia ja syödä rauhassa iltapalaa. Onneksi tuli mentyä ajoissa nukkumaan, koska viime yö olikin sitten taas mielenkiintoinen. Poikanen näki painajaista ja huusi ja itki pitkän tovin ennen kuin saatiin rauhoiteltua. Pikkuneiti taas onnistui lorottelemaan vaippansa täyteen ja siinä vaihdettiin sitten vuodevaatteita ja yöppäreitä puoli viiden jälkeen.. Neitokainenhan virkistyikin siinä niin, että kurnutti ja jutteli iloisesti lähemmäs puolta kuutta. Tuttia yritin työntää suuhun ja hyssyttää, mutta sehän sylkäistiin pois, koska asiaa oli vaan yksinkertaisesti niin paljon! :D Onneksi kuitenkin uni voitti vielä ja sain tunnin armon aikaa. Mutta täytyy sanoa, että aamukahvi maistui silti erittäin hyvin! :) 

Nyt siivoilemaan. Huomenna meillä on parin kaverin kaa lasten pikkujoulut! Tiptap!

Meidän ihana joulukalenteri ja muuta tunnelmallista.

 Nyt kun saatiin ristiäiset kunnialla ohi, on aikaa muunlaisille sisustuksille. Niin se vaan alkoi joulukuukin ja piti oikein kaivella jotain kivoja koristuksikin esille. Mutta kattokaas hei, minkä poikanen sai mun siskolta. Aivan hurmaavia joulukalenteritötteröitä!!

Tötteröt on siis virkattu ja sitten huovutettu. Kädentaitomessuilta löytyi tuollaisia puisia sydännappeja numerointia varten. 

Pitkästä aikaa kannoin heinäseivästikkaat olkkariin ja virittelin joulukalenterin siihen.  Kivalta ne kyllä siellä näyttääkin! Tikkaat saavatkin olla olkkarissa ainakin siihen asti kun pikkuneiti lähtee liikkeelle ja tikkaat ovat liian hasardi tutkimuskohde. ;) 

Poikanen tuli katsomaan kirjoittelua ja totesi tästä kuvasta "Hei, se on meiän koti!!" Kas vain, niinpäs onkin! 

Joulukalenteriin on tonttu käynyt aina salaa tuomassa jotain pientä.. koristeita, pieniä leluja... Kerran ehdin nähdä vilaukselta pienen tyttötontun juoksevan terassin ovesta ulos.. Pikkuinen poika katselikin illan ulos takapihalle toiveikkaana, näkisikö tontun vilahtavan. Ja kuinka suuri onni onkaan kun kalenterista löytyy jotain. <3 Lapsen usko satuun ja taikaan on jotain niin ihanaa!

Hiiripariskuntakin istahti telkkarin viereen. Nämä löysin joskus monta vuotta sitten jostain alelaarista joulun jälkeen.. ovatpa kyllä ihanat! 

Oksassa nämä virkatut tähtilamput näyttää aika ihanilta iltasella.. 

Mukavaa lauantai-illan jatkoa ja hyvää huomista Itsenäisyyspäivää!!