Meiltä kuvia. Valokuvausharjoituksia nääs..

En ole oikein jaksanut missään vaiheessa opetella käyttämään kameraa kunnolla. Siitäkään huolimatta, että meillä on ihan kohtuullisen ok järjestelmäkamera. Myönnetään, oon käynyt joitain vuosia sitten työväenopiston valokuvauskurssillakin yhdessä miekkosen kanssa, mutta se tieto valui suurinpiirtein ku vesi hanhen selästä (Mistä tuokin sanonta tulee?). Mä kyllä tykkään kuvata, mutta en oo yhtään jaksanu perehtyä aikoihin ja aukkoihin ja kaikkiin kilkkeisiin.. Miekkonen taas tykkää rassata just kaikkia kameran ominaisuuksia, mutta ei keksi kuvattavaa.. minä taas löydän kuvattavaa, mutta otan auttamattoman huonoja räpsyjä, enkä ymmärrä tekniikasta mitään. Tässäkin asiassa siis korvaamme toistemme puuttuvia taitoja. Olemme ilmeisen hyvä tiimi. ;)

 No mutta tämän aktiivisemman bloggauksen kautta on alkanu nuo nappulat ja vivut kamerassakin kiinnostaa.  Etenkin kun tajusin lisäsalaman erinomaisuuden! 

Ja samaten bloggaamisen vuoksi tulee välillä järjesteltyä paikkoja paremmin, ku pitää saaha kuva otettua.. :D Että ei ihan hyödytön harrastus tämä. :D 

Niin, että oon kulkenu täällä sisällä nyt ja räpsytelly ja kokeillu. Kökköjähän mun kuvat on edelleen, mutta ainaki oon intoutunu. Kai innostus korvaa puuttuvan taidon? :D  

Joku, joka osaa ottaa kuvia; miten kuvataan lamppuja, valosarjoja tms niin, että valo näkyy, mutta ei näytä tyhmältä? Kattokaa nyt tuota edellä olevaa tikaskuvaa. Niinku olis joku StarWars hahmo tulossa valomiekan kanssa seinästä läpi. Argh! Tuossa tikkaissa on led-valosarja, joissa on kylmähkö valo, mutta ei kuitenkaan noin sininen. 

Joo.. nää näytti paremmilta vielä tunti sitte.. nyt taas kököiltä. plääh!

Varsinki tuo kenkäkaappi.. Siihen tuli heijastus tai sitten kuvasta tuli pimeä.. riippuen mihin salaman suuntasi. Olkoot siis tommonen. Mutta tuo muumitaulu on musta tosi ihana. Oon ostanu tuon julisteen joskus Tampereen muumimuseon myymälästä. Se oli halpa, muistaakseni jotain 2euroa. Juliste pyöri rullalla ties missä ja on saanut vähän osumakin, mikä on tosi tylsää. Sitten vihdoin muistin ostaa sille kehykset ja nyt se on tuossa eteisessä tervehtimässä tulijoita ja menijöitä. Ainoa miinuspuoli tuossa julisteessa (sen ruttusen reunan lisäksi) on se, että se on kummallisen kokoinen. Pitkulaisempi kuin pitäisi. Kehykset ovat sille siis hiukksen liian leveät, mutta minkäs teet. Kelpaa se mulle nuinki. Ja tuo uusi talvikauden muumimuki oli pakko tuikata kuvaan rekvisiitaksi. Miekkonen toi sen mulle keskiviikkona töistä tullessaan. En tiedä, mistä hyvästä. Aina joskus mies itse toteaa, että muumimukeja on jo liikaa, enempää ei ainakaan mahdu.. mutta kuitenkin ilahduttaa mua joskus uudella mukilla. :) Ja minä kyllä ilahdun.