tiistai 23. syyskuuta 2014

Herkistelyä. Enkelitaulu seinätarrasta

Tämän kirjoituksen otsikko voisi olla myös Tunarin tuunailut. :)


Joskus kauan sitten törmäsin Eveliinan Talossa näihin ihaniin sisustustarroihin. Jostain syystä tämä enkelinsiipitarra kiinnitti huomioni ja ihastuin tähän täysin. Kun poikanen oli pikkuinen nyttyrä vaunuissa, käväsin taas kurkkimassa Eveliinan talon valikoimaa ja bongasin nämä tarrat hyvässä alennuksessa. Pakkohan se oli napata tämä tarra mukaan, jota olin jo yli vuoden katsellut "sillä silmällä". 

Ihan varma en ollut, mihin ja miten tuon tarran sijoittaisin, mutta epäilin, että voisin tuosta tehdä poikaselle jollain konstilla modernisoidun suojelusenkelitaulun. :) Ja kun tuo pikkujätkä on tässä kasvaessaan osoittautunut melkoisen ripeäkinttuiseksi kaveriksi, on tuo tarra omiaan. Tykkään tuosta herkistelyn ja huumorin kombinaatiosta. :D "Never run faster than your Guardian Angel can fly"



Ihan tää homma ei mennyt kuin Strömsössä. Aluksi pohdin että hankin vanhan ikkunanpokan ja liimaan tarran siihen.. sopivaa ei kuitenkaan tullut vastaan sopivalla hinnalla ja päädyin halpaan Ikea- ratkaisuun. Neliökehyksiähän ikeassa olisi ollut monenlaisia, kauniimpiakin. Mutta tää kehys oli kevyt (pysynee seinällä, eikä kurpahda joku yö pikkumiehen päälle) ja halpa!! 50x50cm kokoinen kehys maksoi 5.90 e muistaakseni. Lasin tilalla on muovipleksi, joka ehkä kans on lastenhuoneturvallisempi. :) 

Sitten se tunarointitarina.
Hirveällä innolla ja draivilla nyhdin muovikääreen pois kehyksen päältä, pyyhin hieman pleksiä jotta pölyt lähtisivät ja aloin mallailemaan kuvaa kohdalleen. Tarkasti viivottimella mittasin oikean kohdan ja kiinnitin kuvan maalanrinteipillä kohdalleen. Aloin vetää taustapaperia pois ja liimata tarraa paikalleen. Noin 4cm onnistuneesti kuvaa kiinnitettyäni aloin pohtia, miksi pleksissä on se sellainen muovilaadusta kertova "kolmiomerkki" kahteen kertaan..? Ihan kuin eripuolilla pleksiä.. olin siis olettanut että tuollainen kalvo on vaan siellä pleksin ja taustavanerin välissä. Sitten totuus valkeni. Mä, tollo, liimaan sitä tarraa innosta puhkuen siihen SUOJAKALVOON!! Siinä vaiheessa meinas itku päästä ja vieressä touhuava poikanenkin sai äidiltä ihan tarpeettoman tiuskaisun, kun yrittti tulla siihen "auttamaan". 

Ei auttanut kuin alkaa vaaarovasti irroitella tuota tarraa pois.. Eihän se ihan ehjänä lähtenyt, tuossa kun on niin paljon ohuita kohtia ja irtonaisia yksityiskohtia. Kämmäykseen nähden sain kuitenkin tarran suht hyvin pelastettua, joten aika laadukkaan oloinen on. :) Epäilin kyllä, että tuosta ei saa enää mitään aikaiseksi. 

Onhan tuo toinen siipi hiukkasen rutussa ja pari pikkuista yksityiskohtaa uupuu. Hermostuksissani en myöskään painellut tuota tarraa ennen kiinnitystä vtarpeeksi, vaan nuo "run" sanan kirjaimet ovat pikkusen vinksivonksin. Silti lopputuolos on olosuhteisiin nähden ihan jees, joten seinälle se meni. 



Meillä muutenkin on täällä rymsteerattu. Poikanen sai "oman" huoneen. Siis onhan tuolla meidän aikuisten tavaroita suurin osa, mutta hiukan karsittiin turhasta ja siirrettiin tietokone tänne meidän makkariin ja lipasto poikasen huoneeseen. Omassa huoneessa poikanen on nukkunut nyt kuukauden päivät.. enemmän ja vähemmän. Välillä kokonaisia öitä omassa sängyssään, välillä puolet yöstä meidän keskellä. Rennolla meiningillä mennään ja tilanne kerrallaan. 



Ja onhan se kiva saada levittää tavaroita. Hirmuinen määrä kaikkea on kertynyt, vaikken ole ostanut juuri mitään. Lahjoituksena on saatu kaikkea kivaa ja vähemmän kivaakin. :D Taustalla näkyy myös tän äipän kirppiskama-kassukoita. Kun pääsis noistakin eroon joskus.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Taulukollaasi pikku seinänpätkällä.

Mulla on jo pitkään ollut ideana muutella vähän tuota eteisen seinänpätkän ilmettä. Jossain vaiheessa (monta viikkoa sitten jo) sain lopulta irroiteltua aiemmat peltitaulut tuosta ja muutaman uuden kehyksen tilalle. Tähän hommaan otin mustavalkoisen linjan. :) 


Kuva minusta ja miekkosesta on otettu häissämme. Muutin kuvan parilla klikkauksella mustavalkoiseksi ja tulostin ihan tavalliselle paperille. Kehykset kaipaisit kyllä vähän freesimpää valkoista maalia, mutta en oo saanut aikaiseksi. Nyt ne on vähän kellastuneet. 

Isossa kehyksessä on kuva muutaman tunnin ikäisestä poikasesta. Hienon etunimeikirjaimen löysin netistä TÄÄLTÄ. Kuvan alla on poikasen syntymämitat ja vitriinikehykseen sujautin mukaan vielä ystävältä saadut pikkuiset vauvantossut. 



Tuo seinänpätkä on siis eteisessä ja erottaa olohuoneen ja keittiön toisistaan. Tuolla seinärakennelman suojassa majailevat keittömme kylmälaitteet; useimmiten tyhjä jääkaappi ja tällä hetkellä marjoista täyteen ammuttu pakastinkaappi. :D 



En jostain syystä löytänyt kunnollista kuvaa entisestä lookista, mutta tästä nyt näkee että oli vähän värikkäämpi. Tuossa seinällä oli kolme peltitaulua, joita yhdisti Gramofoni -aihe. Symppiksiä tauluja, mutta ehtivät koristaa seinää jo niin kauan, että kyllästyminen iski. 

Tässä näkee tuon keittiönkin "normaali" tilanteen.. :D Se on realismia nykyäänkin, ei vain noiden peltitaulujen aikaan.. hih. 



Vielä yks yksityiskohta.. 

Löysin tuollaisen lauseen netistä ja se oli jotenkin ihana. Näinhän se on, hymy yhdistää ihmisiä. Printtailin tekstin taas vaan ihan tavis paperille ja laitoin vitriinikehykseen. Tuntui, että tuonne pitäisi kuitenkin laittaa vielä jotain.. mallailin kaikenlaisia härpäkkeitä kivistä simpukoihin.. mutta sitten löysin pussin tuollaisia muovisia "timantteja" ja nehän tuonne sopivat kuin nenä päähän. Kuvassa ne eivät kyllä näy kunnolla, valitettavasti. "Timantit" ovat tuolla irtaallaan ja kehystä liikuttamalla niitä voi liikuttaa. Oujee.


Mustakehyksisen sisustustekstin bongasin täältä. "Look at the stars, look how they shine for you." Tuota tekstiä saa printtailtua eri värisellä taustalla. 

Nyt vasta kun etsin tuon sivun käsiini uudelleen, huomasin että tuo on pätkä Coldplayn biisistä. Itselläni on neutaraali suhde Coldplayhyn; en juurikaan kuuntele, mutta ihan hyvältä se kuulostaa radiossa. Nyt pitää varmaan käydä kuunteleen,  millainen tuo biisi on, kun kerran sen kehystänytkin olen. :D  

Etsiskelin nuita kivoja tekstinpätkiä jonkin aikaakin.. en halunnut mitään kovin siirappista ja oli vaikea päättää minkä tekstin huolin tuohon seinälle. Suomeksi? Englanniksi? Nuo nyt saa olla jonkin aikaa. Hyvä mietelause- ja sisustustekstien ideointipaikka on - yllättäen - PINTEREST. Kantsii hakee sanalla Quotes. Kas näin. Mee kahtoon.

torstai 4. syyskuuta 2014

Poikasen synttärit ja DIY -juhlakirja

Onhan siitä jo muutama viikko, kun bailattiin nuorimman perheenjäsenemme 1-vee partyja. Vieläpä kahtena päivänä. Mulla ei ollut vielä viikko ennen kemuja harmainta aavistustakaan, juhlimmeko sen kummemmin.. pohjoisen reissu ja kaikenlainen härdelli ja hyvät ja ei-niin-hyvät uutiset ympärillä vei huomion. Pari päivää ennen kemuja päätin kuitenkin tsempata. 



Menin ja tekaisin molemmille päiville täytekakut. Lauantaina siskoni lapsineen (no ei enään ees lapsia, vaan 15- ja 17-vuotiaat) kävi juhlimassa pikkumiestä. Tälläinen "lada" tuli äkkiseltään tekastua. Ei mikään kauheen näyttävä.. hienoa jälkee sais sokerimassalla/marsipaanilla, mutta en oo ikinä vielä kokeillut.. tätä kakkumuotoiluakin testailin nyt tulevia  vuosia silmälläpitäen.. ;)



Posket pullollaan ihasteltiin lahjoja.. 



Ja seuraavana päivänä kemut jatkui ja lahjoja tuli taas. 



Mm. oma muumimuki. Tuollainen emalinen. Oikein kiva.. saadaan kohta ryystää aamukahvimme (tai maitomme) koko perhe muumimukeista. Poikasen malli on pomminvarmempaa mallia. :) 

Ja kyllä, meillä oli vieraita, vaikkei heitä kuvissa näykäään.. ;) 



Eipä paljoa oo kuvia juhlapöydästä.. tämäkin kuva melkoisen kökkö... mä en muista ikinä ite ottaa kuvia ku häsellän kaikkee.. ja miekkonen ei ehkä ihan tajua, millaisia kuvakulmia mä kaipaisin.. ;) 
Sunnuntain autokakku oli oikeesti luonnossa paremman näkönen.. mutta tuo mustikalla värjätty vaahto vaan valitettavasti lötköstyi ja valui tuolta takaa tylsästi. 

Tein myös kompromissi-juustokakkua. Pohdin, miten saisin vehnättömän pohjan. Gluteiinittomat keksit ei oikein kuitenkaan napanneet ja päätin kokeilla tehdä raakakakkupohjan ja siihen päälle juustokakkutäytteen. Päälle murskailin Daimia! Tuli ihan kyllä hyvä versio tästäkin. Pohja taateleilla ja pähkinöillä tehtynä oli aika erilainen koostumukseltaan, niinkuin taikinaisempi.. ei silleen etäisesti rapsakka kuin Digestivellä.

Sitten tämä DIY -osuus. :)

Tuunailin poitsulle jostain muinoin ikeasta hamstratusta albumista tuollaisen Juhlakirjan. Sain idean joskus, kun poikanen oli vasta puolisen vuotta. Olis kiva laitella jonnekin muistoja kaikenlaisista juhlista, mitä poikaselle järjestetään.. tai jos hän itse järjestää. :) Niitä on sit kiva katsella ja ihmetellä myöhemmin. 



No joo. Idea oli. Toteutus meinaa olla vähän niin ja näin. 



Kansi siis oli tuollainen syvän sininen metsikkö. Noin puoli tuntia ennen siskon sakin tuloa mä suhasin tuonne sisälle kimalletussilla sankarin nimen ja juhlan aiheen. Yritin myös vääntää tuonne muutaman lauseen siitä, mikä nyt on in ja mitä taitoja tyypillä on. Jätin tilaa myös muutamalle fotolle. 
Viereiselle sivulle sitten tuli "vieraskirja-osuus + pakollinen kysymys.. :) Näissä bileissä se oli "Jos olisit joku muumihahmo, kuka olisit? Perustele halutessasi"

No kämmäsin tän tietty juhlissa.. En muistanutkaan kirjotuttaa kaikilla vierailla tuohon, joten noita muumiutumishaaveita täytyy metsästellä osalta porukkaa jälkikäteen. Kunpa vain muistaisin..  ;) 

Eikä tuon aukeaman layoutkaan silmiä hivele... tuli tempastua taas tapansa mukaan niin kiireessä.. Ehkä saan vielä tuota koristeltua. 


Kannen koristelunkin jätin juhlien jälkeiselle ajalle, mutta tästä tuli mielestäni aikas kiva. Jämäpapereista leikkailin kolmioita viirinauhaksi ja valmiit tarrakirjaimet tekstiksi. 



 Kyllä tänne muutamat kekkerit saadaan mahtumaan.