DIY -heijastavat sudenkorennot

Vaikka aika menee melko tiiviisti tän lapsiperhehuushollin pyörittämisessä (loputon pyykkirumba.....) ja illat imettäessä, niin ehdittiin me poikasen kanssa toteuttaa vähän kivoja diy-juttujakin. 

Katkoin hopealankaa sopiviksi pätkiksi ja taivuttelin päähän tukevat renkaat

Väri-iloteltiin söpöillä puuhelmillä.

Pujottelu onnistui hyvin jo kaksivuotiaalta. Ohjeeksi ensin valita iso helmi ja pujottaa ja sitten äiti pujotti heijastinkangasta siiviksi. Sitten poikanen sai pujotella mieleisiään pienempiä helmiä.

Lopuksi äiti taivutti korupihdeillä sudenkorennon peräänkin lenkin. 

Hirmuisen söpöjä. Ja selkeesti sommiteltuja.. minä en puuttunut värivalintoihin. Kokeilin tehdä yhden itsekin.. siitä tuli tylsän värinen. :) 

Nyt oon tehnyt yhden koristeen syksyistä juhlaa varten.. ja pieniä diy- juttuja yritän ehtiä toteuttaa aina välillä... Intoa olis enemmän kuin aikaa. :) Mutta kyllä se tästä taas ajan kanssa. :) 

Ihania pimeneviä iltoja, muistakaa heijastin! :) 

Pitkästä aikaa helmeilyä, Sähkönsinistä korviksissa!

 Helmihommat on olleet pitkään taas jäissä. Mutta tein parit korvikset lahjaksi 18-vuotta täyttävälle siskontytölle! Toiveena oli sähkönsininen väri.

Kiinnittelin sähkönsiniset helmet pieniin pätkiin hopeanväristä, koristeellista ketjua. Kokonaisuutta tasapainottamaan kiinnitin vielä parista siemenhelmestä (musta-hopea sävyisinä) ja tuollaisesta fasettihiotusta mustasta pisaramaisesta helmestä koostuvan pätkän.

Koklasin tehdä myös vähän lyhyemmät korut arkisempaan käyttöön. Näihin en kyllä oo ihan tyytyväinen, kovin nysältä näyttävät. Tuohon ketjunpätkään olis pitänyt kiinnittää jotain kivaa.. Tässä kuvassa ei tuu ihan tuon hopea-mustan blingbling-helmen hienous näkyviin.. :) No samaan pakettiin kääräisin nämäkin korvikset.. 

Tein vielä itsellenikin ihan kivat korvikset. Tykästyin sähkönsiniseen sävyyn itsekin... mutta kuinkas kävikään... onnistuin toisella käyttökerralla pudottamaan toisen korviksistani.. Vähän harmittaa kyllä, koska mulla ei ole siipimäistä killutinta enää jemmassa, joten nyt mulla on ihan yksinäinen korvisreppana roikkumassa mun korvisvitriinissäni. :( Damn! 

Mitäs tykkäätte sähkönsinisestä?

DIY hartsikoru vol 3. Voimakoru itselle

Vihdoista viimein muistan esitellä tämänkin tekeleeni. 

Tämä on ihan ensimmäinen hartsiriipuskokeiluni ja päätin tehdä tällaisen "voimakorun" itselleni. En ollut ihan varma, millaisen lopputuotoksen tästä haluan, mutta riipukseen valitsin punamustaa nuottikuvioista skräppipaperia (ei erotu tässä kovin hyvin) ja pinterestiä selailemalla koitin etsiä jotain kivaa voimalausetta. 

Lopulta lauseeksi valikoitui "Note to myself. I am enough". Tiedättekö te ne päivät, jolloin olo on kurja ja riittämätön.. jännitys tai väsymys saa tuntemaan itsensä ihan kököksi. Tää koru tsemppaa just niitä hetkiä. Tämän korun pujotan kaulaani kaikkiin ahdistaviin tilanteisiin, jotka jänskättää. Voin vaikka räpeltää koruani oloani helpottaakseni.. Tässähän on muutama helmipallero kuin rukousnauhassa.. :D 

Halusin korusta pitkän. Pitemmän kuin mitä yleensä oon noista helmipujotteluista tehnyt.. Sisko jeesasi ideoinnissa ja tämmöinen viritys tästä tuli. Tykkään korun rouheasta yleisilmeestä kovasti. Vain muutama helmi somisteena ja eri kokoisia lenkkejä ketjuna. Ai että, kuin kiva!

DIY hartsikorukokeiluja vol 2. Pöllö silmälaseilla.

Tässä toinen lahjaksi tekemistäni hartsiriipuskoruista. Kuvien laatu yhtä kikkeliskokkelis kun edellisessä korupostauksessa. Vai liekkö enemmänki. 

Tämän sai ystävä, joka diggaa kekkosesta ja pöllöistä. Ja silmälasipäisistä pöllöistä. :) 

Tuon hartsikorun pohjatyöt eivät valitettavasti onnistuneet toivotullalailla. Tulostettu/löydetty paperikuva täytyy nimittäin käsitellä moneen kertaan aineella, joka suojaa paperia. No ilmeisesti olin taas liian malttamaton ja tohontin niin, että tuon valkoisen paperin reunat jäivät liian huonosti käsitellyiksi. Kun kaadoin koruhartsin kuvan päälle, alkoivat reunat pikkuhiljaa kastua ja menivät tuollaiseksi rumaksi. Harmittavaa, erittäin harmittavaa! Päätin kuitenkin tehdä korun loppuun, koska tuo ruma reunus kiersi lähes koko kuva-aiheen vähän niinkuin kehystäen sen. Joo, en oo silti kyllä mitenkään tyytyväinen. 

Muuten korusta tein aika yksinkertaisen. Muutamasta renkaasta pujottelin vähän rouheampaa ketjua. Lisäsin mustaa, kirkasta, valkoista ja vähän violettiin sävyttyvää helmeä ja vielä tuollaisen koristerenkaan, jossa lukee "Believe". 

DIY Hartsikorukokeiluja. Ketturiipus.

Tänä vuonna en itse tehnyt juurikaan lahjoja. Aika vaan ei riittänyt. Pari korua kuitenkin väsäilin ystävien paketteihin. Tässä toinen niistä. Kuvat napsin supernopeeta ennen paketin heittämistä postiin, joten ovat vähän tasoltaan kökkö. :(

Siskon kanssa pidettiin tässä pari koruilupäivää ja sainkin hyviä neuvoja tuollasiten epäsymmetristen korujen tekoon. 

Kädentaitomessuilta mukaan tarttui koruhartsia ja tuollaisia pohjia. Näitä hartsiriipuksia oli aika hauska harjoitella tekemään. Ekan kokeiluversion tein itselleni. Jossain vaiheessa (kun löydän) kuvaan oman "voimakoruni" tänne blogiin. Nyt oon jemmannu sen jonnekin.. :) 

Rakkaalle ystävälleni valkkasin kuvaksi ihan ylisöpön ketunpennun metsätaustalla. Helmet valkkailin sitten tuon kuva-aiheen värisävyissä.  Ehkä vähän vaatii kyllä vielä harjoittelua sekä tuo toispuoleisen korun painotus, että tuo hartsin kanssa pelaaminen. Hauskaa ja sympaattista tuolla kyllä saa aikaan. 

Ja kuului kelvanneen. :) 

Viime viikolta. Ihan paras postipäivä!!

Yleensä posti tuo vain laskuja ja mainoksia, tiedättehän. Pari kertaa kuussa toki laatikkoon kolahtaa myös piristävä Kotivinkki, jota olen jo vuosia tilannut.. ja satunnaisesti Kotivinkin lukijapaneelin kautta palkinnoksi saatuja lehtiä, kuten ihana Unelmien Talo ja Koti. 

Mutta viime viikon alussa sainkin jotain ihan muuta. <3

Postilaatikossa odotti kaksi kirjekuorta. Niitä olin jo osannut odottaakkin, mutta huikee tunne kyllä, kun molemmat kolahti samana päivänä boksiin. 

Toinen kirjekuorista oli maailman ihanimmalta Ellulta. <3 Narisin tässä muutama viikko sitten villaskukkieni kulahtaneisuudesta ja marttyyriyden huippuna tuskittelin, että pitäis varmaan opetella kutomaan itse villiksiä.. No ystäväiseni sitten joutui siinä paljastamaan, että oli mulle suunnitellut villasukkia lahjaksi.. ja nyt onnistuin sitten paljastamaan suunnitelmat etukäteen. No se puoli tässä oli, että pääsin vaikuttamaan sukkien väriin ja pituuteen. Halusin pitkät sukat.. ne on ihania! Netistä katseltiin malleja ja olin kovin hankala asiakas, kun musta kaikki oli vähän ihanaa, mutta sitten toisaalta ja kuitenkin... 

Pääsi tuo kuitenkin yllättämään, koska paketista löytyikin myös pienemmät töpöttimet meidän poikaselle! Ja niissä on ihania pöllöjä!!! Kuvasta ei oikein saa selvää, mutta katsokaas tuon oikeanpuolimmaisen pikkuvillasukan vartta.. nuo napit on pöllön silmät! Ihanat!!! Kuoreen oli sujahtanut myös YrttiAitan huulivoide, joka näissä kuvissa ei näy.. (otin kyllä kuvan koko setistä, mutta innostuksissani oon vatkannu kameraa vissiin niin paljon, että mitään selvää kuvaa niistä ei ollut.. :D) Ja sainhan mä keltaisen irtoraidankin, kun yks toisaalta-toisaalta pohdinta oli, haluisinko keltaista vai vadelmanpunaista.. todettiin kuitenkin, että keltainen ei oo sit lopulta ehkä niin paljoo mun väri. ;D 

Paketissa oli myös ihana kortti! Toivottavasti näätte pienen präntin. <3

Toinen paketti (sori, huono kuva)  tuoli House of Simone -tuotemerkin takana nahkasta taiteilevalta Pialta. Muutama viikko sitten HoS julkisti uuden nahkanyöristä taiteillun korusarjan Facebookissa, mutta kaipaili sarjalle nimiehdotuksia. Parhaalle nimiehdotukselle tämä upeiden luomusten kädentaitaja lupasi koko korusetin palkinnoksi. 

Minäkin sinne naputtelin sanan "Kieppi" ja en ollut uskoa silmiäni, kun sain ilmoituksen, että juuri Kieppi tulee olemaan uuden korusarjan nimi. Ja näin saapui setti Kieppejä meikäläisen postilaatikkoon. 

Erityisesti ihastuin näihin isompiin korviksiin! Näistä tuli mun yhet lempparit. Mähän tykkään kaikista roikkuivista korviksista kovasti.. Myös kaulakoru on tosi kiva, vaikka aluksi tuntuikin, että on turhan yksinkertainen.. Sillä saa kivasti vähän rokkia asuun ja kaulassa näyttääpi huikeesti paremmalta ku tuossa kuvassa.. 

House of Simonen koruja voi ostaa täältä: Klik

Ja HoS löytyy myös facebookista: Klik

Ja arvatkaa mitkä jalassa mää teputan täällä koko ajan. :) Mua vähän kyllä huolettaa, kuinka nopeesti nää ihanuudet kuluu. Mähän oon ihan megakova villasukkien käyttäjä. Kotona mulla on AINA villasukat.. (paitsi kesällä, jollon oon avojaloin tai mulla on varrettomat sukat) 

Ja näitä et voi tilata mistään kaupasta, joten en laita mitään Klik -juttua. En edes tekijän yhteystietoja.. vaikken mää tiiä, jos se tekiski ku tarpeeks ruinais ja maksais.. ;) 

PS: Kohta olis arvonta, arvaa miks? Siitä lähipäivinä. 

Räpellyskerho kokoontuu vol 1. Helmikuun helmeilyä

Ollaan parin ystävän kanssa nyt pitkään suunniteltu näpräävämme yhdessä jos jonkinmoista. Joskus kortteja olemmekin porukalla tehneet ja siinä samalla höpötelleet niitä näitä. Kuitenkin usein on jäänyt tekemispuoli hyvin vähäksi ja puhumispuoli enemmäksi. Eihän siinäkään mitään vikaa ole, kivaa meillä on ollut ja juttu luistanut kun melko puheliasta porukkaa ollaan.. 

Suunniteltiin, että josko koitettais kuitenkin treffata vähän niinku "säännöllisesti" kässäkerho- meiningillä, mitä milloinkin askarrellen tai näperrellen... :) Aivan mahtista! Sovittiin, että ekaks värkkäillään korujuttuja. Minä oon nuita helmitöitä aiemmin tehny, niin lupasin sitten opettaa sen vähän mitä itsekin osaan. Sovittiin, että minä tartsaan perusmatskua (korupiikit ja jotain helmiä) ja opastuksen ja he tuo jotain pientä mutusteltavaa mukanaan. 

 Kun he saapuivat, saapui myös tämmöinen ihana keko sitä "pientä" mutusteltavaa, jonka toinen ystävistä oli leipassut. Aikamoinen supermama tämä pienen tyttövauvan äiti on.. Oli leiponut ensin kakkua ja pullia ja yhtäkkiä muistanu, että olen joskus sanonut, etten siedä kovin hyvin vehnää.. No hän oli kipaissut sitten vielä kauppaan hakeen gluteiinittomia jauhoja ja tekassut ihan sikahyviä suklaamuffineita ihan mua varten! Ei olis tarvinnu, mutta kovin otettuhan siitä tietty olin. Mun vehnän välttely nyt ei aina oo kovin vahvaa ja säännönmukaista.. ja sen huomaa olotilassa. 

 Siinä kaffeja ja herkkuja nauttiessamme sit kurkittiin koruja, mietittiin mitä tehdään ja ihmeteltiin mun helmivalikoimaa. Ensiks harjoteltiin korupiikkien vääntelyä ja tekastiin roikkukorvikset. Mä siinä tättähääräsin ku parempikin askarteluohjaaja.. tosin en oo kauheen hyvä selittään asioita niin, että kukaan ymmärtäis, mutta silti hienot korvikset saatiin aikaan. Välillä käytiin vuorotellen viihdyttämässä vauvoja. Meidän pikkumiehelläkin oli seuraa noin nelikuisesta neitosesta jota poikanen kovasti kävi ihmettelemässä ja taputtelemassa.. mekon helmaakin koitti kovasti heilutella. 

Korvikset oli nopsasti valmiit ja sit päätettiin jatkaa muihin helmihommiin. Tässä on muotoutumassa avainkaulanauhan värimaailma ja rytmitys. Helmien järjestystä on hyvä suunnitella vaikkapa kertakäyttölautasen pohjalle, koska siellä on sellainen "kouru" jossa helmet pysyvät peräkkäin. Toki näihinkin hommiin on olemassa myös omat alustansa, mutta käyhän se näinkin. 

Harmikseni en sitten enää muistanut kuvailla valmiita korviksia ja puolivalmiita muita koruja.. Tässä vaan sitten tämmöinen täytekuva mun aiemmin valmistuneesta hässäkästä. Mutta jotain tän tyylistä oli toisella ystävälläni ajatuksena.. tuollainen nippu kaikkea somaa ja papukaijalukko siihen, eli tälläinen "vaihdettava korupää" perus ketjuun. 

Mun oma tuotteliaisuuteni jäi pariin korupiikin vääntöön.. mä keskityin tällä kertaa leikkiin jotain ohjaajaa ja siinä hösötyksessä unohdin tehdä itse mitään. Vauvatkin olivat niin ihania siellä lattialla, että niillekkin piti käydä lauleleen ja höpöttään.. :D Niin tyypillistä minua. No nuo korut jäi vielä kesken kavereillakin, joten ens kerralla ku treffataaan, nii minäkin ehkä saan ryhdyttyä johonkin. Ja saas nähdä, mitä räpellyskerhossa sit keksitään, kun korut on valmiit. 

Loppuvuojen helemeilyt

Ennen joulua intouduin taas helmeilystä. Kun sille linjalle ryhty, niin ei meinannu malttaa lopettaa. Keittiön pöytä oli niin täynnä mun harrastustani, että miekkosen oli aina raivattava pieni tila jostain nurkasta syömiselleen.. :D Mun piti monta kertaa jo siivota helmet pois, mutta aina sain jonkun inspiraation samalla, kun keräilin niitä oikeisiin lokeroihin.. ja taas lähti homma käsistä..

Otin nämä koruset mukaan pohjoseen ja vähän niinku joululahjana saivat nuo lähisuvun naispuoliset henkilöt valita jonkin korun, jos on tarvis moiselle.

Kuvat on aivan älyttömän huonoja ja tuo kus.... anteeksi pissankeltainen paperikin, jonka nappasin "taustakankaaksi" ei ainakaan paranna kuvien laatua... :( Lisäksi näyttää tosiaan tämä Bloggeri näitä kuvia sumentavan... ei paljoa auta yrittää terävöidä kuvia tuolla PhotoScapessa..

Pari kuvaa tuosta yhdestä ja samasta korusta... Oranssia, ruskeaa ja hopeaa.. toimivat yllättävän kivasti yhdessä. Tykkään, vaikkei oo ehkä mun värini. 

 Tämä on yksinkertainen mutta kiva.. Ketjua ja salpalukko. Siinä rapulukolla kiinni nippu kaikenlaista killutinta.. tän mä nappasin omaan käyttöön ja on kaulassa nytkin. (Olin kaupungilla tänään..)

Tämmöset villit puuhelmet.. Leobardia ja puukuviota. 

Näiden helmien väri ei nyt kyllä kunnolla erotu tässä... on siis puolukan punaista ja helmiäispunaista ja hopeisia pikkuhelmiä ja kirkkaita säröhelmiä... aaaaarrrkh. Ärsyttää ku on niin huonot kuvat. Siis oikeestihan tää on hieno. Ja oon ihastunu nyt nuihin salpalukkoihin.. :)

Rannekoru kaikenlaisilla kilkuttimilla.  

Helmistä pujoteltu tähtönen. Tässä on violettia ja kultaista ja mustaa helmeä. Tää tähtimalli oli aika kiva... joutuu ehkä työstään tätä jatkossakin. Tuo ohje löyty jostain vanhasta Ihana- lehdestä, ihan sattumalta.  

 Lisää tähtiä, korviksien muodossa... 

Ja lisää tähtikorviksia.... 

Ja vieläpä tälläinen helmikoru. Tässäkin värit on ihan vääristyneet.... turhauttaa!

Avainkoru lahjaksi mummolle

Mummoni täyttää vuosia. Huomenna jo, ja minä taas myöhässä postin kanssa. Juhliin emme pääse, välimatkaa kun on tuollanen 600km. Mietin, mitä lähettäisin.. en oikein ole hyvä lahjojen hankinnassa. Päätin sitten tehdä jotain itse. Tässä siis "koru" jolla on funktio.. 

Yritin mätsätä värejä niin, että ei tule mitään riemunkirjavaa, muttei liian nöpöstiinan pastelliakaan. Mä kyllä ihan tykkään tästä lopputuloksesta. :)

 

Ja korttikin sitten mätsäs värimaailmaan. Aika jee! :) 

Voi, olispas mukava ehtiä tehä noita koruja enemmänkin. Tarttisin ittellenikin muutaman.. ;) Aiemmin kirjottelin niistä vaaleanturkooseista korviksista ja rannekorusta... no eihän ne mun ristiäispäivän koruiksi sitten passannu kun muistin, että mulla on harmaa mekko, jossa violetteja somisteita.. ja turkoosi... no ei tod. sovi siihen settiin. Menin sitten ja lahjoitin koko turkoosin koruvalikoiman sille veljen tytölle, jolle alun perin tein ne turkoosit sydänkorvikset. Se kerta tykkäs niistä muistakin.. :) On se mukava, kun pystyy jollain pienellä ilahduttaan nuita nuoria. :)

Rannekoru ja korvikset

Tuossa aiemmin KLIK esittelin jo nuo ristiäisissä mahdollisesti korvissani killuvat helmihelyt. Ja tässäpä sitten on rannettani koristamaan ajattelemani koru. Tein tuon korun jo joskus heinä-elokuussa, mutta on jäänyt kuvaamatta. Aloitin tekemään rannekorua varmaan viis kertaa, enkä millään meinannut saada mieleistäni helmien järjestystä ja ideaa tuohon.. mutta lopputulos kuitenkin miellyttää omaa silmää. Kivahan tuosta tulikin.

Muutama päivä sitten vielä tekaisin yhdet turkoosit jutut.. Tämmöset sydänkorvikset.. Nääkin on aika kivat... ehkä annan nää veljentytölle, jos nää on mieleiset.. Joskus kun hän pyysi, että korvikset voisin tehdä.. 

Olis kiva ehtiä koruileen enemmänkin, mutta se on tuo aika vähän kortilla nykyään.. ;)

Lahjaks män..

Miekkosen sisarelle lähetettiin juhannuksen alla synttäriyllärinä tällänen koru ja kortti.

Kivasti sai kerranki natsaamaan nuo lahjuksen ja korttisen värit yhteen. :) 

Löydöksiä kirppikseltä ja roikkuvia korvalehtiä

Joskus, huppistaheijaa, varmaan kuukausi sitten kävin Tampesterin radiokirppiksellä. (Kävin siellä kyllä eilenkin, mutta ei sieltä mitään tarttunut mukaan).

Tämmöiset mää sieltä sit nappasin Hinta oli yhteensä muistaakseni 5e:

Tuollasen soman yrttiruukun.. Rakastan kaikkia tommosia peltihässäköitä.. Eri asia, saanko tuohon ikinä mitään kylvettyä.. :D Tuo asia sen alla on tyhjä tuikku.. laitoin sen avulla vaan tuon keulimaan, että näkyis paremmin.

Ja sitten mun mielestä ihan huippulöytö oli tuommonen pieni vitriini, jossa oli taustalla pehmuste ja tuollanen verkkomainen kangas.. Oon miettiny pitkään, mihin törkkäisin mun korvikset roikkumaan.. ku oon nyt viime aikoina mieltyny kaikenlaisiin roikkukorviksiin..  Ja tsadaa. Tää tuli vastaan, että pong! Tuo väri on ehkä vähän tympee, mutta toisaalta se sopii meiän vessan tasolle.. ehkä päälystän tai maalaan tuon joskus jollain, ehkä en.

Ja mun ihan lempparit pitää nyt mainita!!!

Mun iki-ihanat nahkaiset korvikset. Tuommoiset tammenlehden näköiset. Kevyet ja näyttävät ja hauskat. Nämä on valmistanut House Of Simone- tuotemerkin takana luuraava käsityöläinen, jonka työtilat ja myymälä löytyvät Tampereen Kehräsaaresta, Design Tuunaamosta. Sieltä löytyy kovin paljon kaikkea hienoa.. Samalla shoppailureissulla nappasin mukaan myös pitsin ja nahkan yhdistävän rannekkeen, joka on myös makia. 

Jos punaiset korvalehdet kiinnostaa, niin TÄÄLTÄ näyttääpi saavan saman yrittäjän kätten tuloksia. ;)

Ja pst... mulla on siis vielä tuolla vitriinissä vihreäkin nahkakorvis. Ne oli joskus ennen mun lempparit, mutta toinen tipahti junamatkalla Helsingistä Tampereelle. Yhtä en osaa käyttää. :( Mutta en raaski siitä luopuakkaan.. Ne korvikset ostin joskus aikoja sitten Hämeen keskiaikamarkkinoilta.. todennäköisesti eivät ole saman tekijän tuotteita. 

Parit helemet..

Tämmönen setti tuli tehtyä joskus... violettia, viininpunasta, kirkasta ja mustaa.. ja jippona nuo salmiakkineliöt, joista näkyy läpi. :) Rannekoru ei oo ihan sama sarjaa.. samoja viininpunasia helmiä ei ollu enää jäljellä, mutta passaapa tuo noinki.. 

Sitten tämmönen pinkki viritys.. Ehkä kaipaisi vielä jotain buustia, mutten saanu tehtyä mitään särmikkäämpääkään tuollon... 

Chilikorut

Löysin näin vekkuleita lasiriipuksia ihanasta paikallisesta helmikaupasta jo joskus kaaauuan sitten.. Sillon en älynny, ees mitä näistä tekisin.. ostin vaan tuommosia noita pienempiä pikkusen pussillisen jota ihailin salaa välillä laatikossa "My precious" sanoja kähisten. ;)

No joo. Nyt sitten bongailin isommanki chilin ja seki oli pakko saada. Ja eikai se sit auta ku tehä niistä jotain... Eka yritin noihin korviksiin enemmän mittaa ja koristusta, mutta ei se oikein näyttäny hyvältä... sitten vaan pistin koukut kii noihin chileihin... ja kaiken hyvän lisäksi oon jo onnistunu hukata toisen. Nuo on nii kevyet, että ne luisuu korvista pois.. eli vinkvink. Laittakaa hyvät ihimiset niihin korviksiin sinne koukkuun taakse sellaset stopparit tai ostakaa lukittavia koukkuja... tai semmosia hakasella olevia..
No onneks mulla on noita pikkuchilejä vielä jälellä.. myös keltasena ja öö... olikoha vihreenäki..

Tuota riipusta rakentelin samalla ku ystävä koukuttu koruilusta meillä ollessa... yritin opetella nättejä silmukoita tekeen.. Välillä se onnistu... välillä ei. Ketju on kans vaan korumetallia.. joten sen värinpitävyydestä en mee takuuseen.. kattotaan.. Mä kyllä tykkään tuosta lopputuloksesta. :)

Keväisiä koruvärkkäyksiä

Innostuin tässä maaliskuun ekoissa auringonsäteissä tekaseen vähän koruja.. Ensinnä valmistui tuommoinen vaaleanpunasävyinen rannekoru. Tuo on sellasta "memory-vaijeria" eli pysyy tuommosena viiskerroksisena renkulana.. Se on vähän niinku semmoset vieterilelut aikanaan, jotka sai meneen vaikka portaita pitkin... öö.. mitä lie. Tuolla korulla ei kuitenkaan valitettavasti pysty moista tekemään tylsyyden uhatessa.. :D 

Koru ehti jo uudelle omistajalleen. Osallistuin tänä kevään Salaiseen askarteluystävään tuolla yhdellä askartelufoorumilla ja tarkoitus siis oli lähettää muutama ilahdutusposti ilman lähettäjän tietoja. :) Minäkin olen saanut monenlaista kivaa...

Tässä kuitenkin niitä koruja..

Seuraavaksi vaihdoin värin vihreään ja tekaisin samantyyppisen memoryvaijerillisen rannekorun ihan vaan itseäni ajatellen. :) Ystävän kanssa pidimme vielä helmeilyillan ja siinä sain värkkäiltyä vielä sarjaan kuuluvan kaulakorunkin. Nämä korut pääsivät käyttöön rakkaan sisarentyttäreni rippijuhlissa. Kuvassa tosin ei edes koruja näy kunnolla... Kaulakorun mitoitus ei mennyt ihan nappiin.. sinne se pyrki piiloon topin alle. 

Koriana talaveen

Minä ilmottauduin hetken mielijohteesta yhden illan mittaiselle korukurssille. Paikallisen helmikaupan facebook-sivuilla bongasin ilmotuksen korukurssista ja tuumasin että mikäjottei. Meitä osanottajia oli hurjasti jopa kolme kappaletta, mutta tunnelma oli mukava ja taatusti sai apua just sillon ku tarvitsi.

Kurssilla tehtiin Helmistä sommittelemalla kaulakoru. Samalla opeteltiin rytmitystä, sommittelua ja lopuksi lukkojen laittoa puristehelmillä. Korut tehtiin koruvaijeriin. Helmiä oli sekä muovisia että lasihelmiä, joista sai yhdistelemällä aika nättejä lopputuloksia. Helmien valitsemiseen ja sommitteluun meni eniten aikaa tuolla kolmen tunnin kurssilla. Vaikka helmivalikoima oli rajoitettu, oli pöydän valikoimissa muistaakseni seitsemän eri lautasta, joilla oli jokaisella eri sävymaailmansa. Helmiä oli eri kokoisia, muotoisia ja fiiliksisiä. Lisäksi näiden isompien helmien lisäksi korua keventämään sai valita pienemmistä siemenhelmistä, joita myös oli todella montaa eri väriä. 

Kun kaulakoru vihdoin oli valmis (ja aikaa oli vajaa tunti jäljellä..) hörppäsimme kahvit ja jatkoimme rannekorulla. Rannekoru tehtiin myös koruvaijeriin, mutta siihen tehtiin sitten tuollaisella yksinkertaisella menetelmällä vähän punontaa.. vai mitäsenyton.. Mutta kiva siitäkin tuli. Ja taas tuli lukkojen kiinnitys treeniä. 

Lopuksi vielä tehtiin Roikkuvat korvikset korupiikkeihin. Se olikin aika nopea homma. Siinä harjoteltiin vielä lenkin tekoa tuohon korupiikkiin.

Klikkaa kuvaa, niin näät suurempana...

Olipa kyllä mukava  pikku piristys tuo kurssi. Mun koruista tuli punamustia.. kuulema selkeät pikkujoulukorut.. mä vaan en oo tietääkseni menossa yksiinkään pikkujouluihin tänävuonna. Ehkä mä sit järjestän kaikessa hiljaisuudessa pikkujoulut noiden korujeni kanssa ja tanssin niiden ympärillä tipetiptaat. ;) 

Mä en oo ikinä oikein lämmenny näille helmihommille, mutta en tiiä, onko se nyt sitten menoa.. :D Tarviiko ruveta siis hamstraan jo helmiäki.. voi apua! ;) Ostin jo vaijeria tuolta ja vähän lukkoja. Tekasin sitten tuoreesta muistista vielä toisen rannekorun.. se on tuo tuossa vasemmassa laidassa.