torstai 17. joulukuuta 2015

Diy -Jäälyhty pilttipurkeista

 Naperon kans tekastiin jo ennen ristiäisiä terassille kiva ja helppo "jäälyhty". Koska talvi on mitä on, niin on ollu kiva että terdeä koristaa edes etäisesti lunta ,uistuttava juttu... :D



Poikanen sai töpötellä akryylimaalilla pilttipurkit valkoiseksi.. tässä ei haittaa, vaikkei jälki olis niin tasaista. 

Kun maali oli kuivaa, mä kuumaliimailin purkit pyramidin muotoon.


Sisälle purkkeihin työntelin valosarjan.. 

Kuva ei anna oikeutta tuolle.. on oikeestikki aika kivan näköinen. 



Täällä tonttu on tullut päivä päivältä rohkeammaksi.. tänään nukkuvan poikasen kainaloon on ilmestynyt kirje ja hieno maapallo.. siitä näkee, kuinka hurjan moneen paikkaan pukin täytyy jouluna ehtiä.. 

Kirjoittelen tätä postausta uudella Samsungin tabletilla. Mekin vihdoin hankittiin tällainen vekotin meille.. nyt on kiva käydä lueskeleen blogeja ihan soffalta käsin kahvikupponen kädessä siis jos käy välillä niin kivasti, että poikanen nukahtaa päikyille ja neitikin puuhailee hetken leikkimatolla tyytyväisenä. Meillä kun ei oo kun pöytäkone, niin on vähän tylsä aina makkariin mennä tietsikalle..

Ja niin... ehkä meidän pitkät mummolamatkatkin helpottuu kun voi pyöräyttää hätätilassa jonkun ohjelman poitsulle tuleen.. Oon kyllä vastustanu sitä, että kakruilla näkyy autossa aina ohjelma, mutta jos se helpottaa ees vähän kuuden-seitsemän tunnin ajomatkaa, niin antaa mennä.. 

Mutta nyt toinen kuppi kaffia ja sitten pikkuneidin kanssa surustelua, vaipanvaihtorumbaa jne.. rakas arki!

maanantai 7. joulukuuta 2015

Viikonlopun puuhia ja ihana tallipiha

Olipas mukava viikonloppu. Siihen kuului kyläilyä ystäväperheellä, miekkosen salibandypelin seuraamista (poikanen oli ihan intona ja jaksoi katsoa hienosti koko pelin, kommentoiden hauskasti) ja rentoo ja lepposaa yhdessä oloa. 

Sunnuntaina tehtiin kotona hyvää ruokaa ja iltapäivällä suuntasimme ekaa kertaa ikinä Hoploppiin Tampereen Onkiniemeen. Poikanen oli aluksi aika ihmeissään ja mietittiinkin, uskaltaako poikanen muualle kun ihan pienten alueeseen tekemään valtavista pehmopalikoista tornia.. No pikkuhiljaa poika rohkaistui ja kun äiti ja isikin kävi vähän kiipeilemässä vuorotellen (Toinen piteli pikkuneitiä, joka halusi ehdottomasti olla sylissä), alkoi poikasen vauhtikin kiihtyä ja rohkeus kasvaa. Lopulta tyyppi kiipeili sujuvasti isojen puolen tuubeissa ja telineissä monen metrin korkeudella ja laskea hujautti isosta mäestä ihan yksin. (Äiti ei kuulemma enää saanut tulla mukaan!). Aikas hauska paikkahan tuo oli, vaikka sateinen itsenäisyyspäivän sää oli ajanut aikamoisen määrän lapsiperheitä tuonne riehumaan ja meteli oli tietty sen mukainen. Tulipahan poikasellekin pari tuntia hikiliikuntaa ja punaiset posket. 

Onkiniemen hoplopista hurautimme Tallipihalle. Vettä vihmoi ja maa oli kurainen, oikein joulukuun keli siis! :( 



Ihanien käsitöiden myyjät värjöittelivät myyntimökkiensä lähellä.. vain pari ihmistä oli liikkeellä enää viiden kieppeillä. Nyt ei itsekään tullut kierrettyä kojuja (vaikka mulla tietysti aina mieli tekisi..) vaan suuntasimme lämpimään kahvilaan. 




Tallipihan kahvila on i-ha-na!



 Vanha talo, jollainlailla hyvä henki ja iloinen puheensorina. Kuten yleensäkin, paikka oli ihan täynnä. Onneksi juuri vapautui pöytä kun saatiin tilattua. Meillä perheen miesväki on kyllä niin täytekakun perään, että tiskiltä valikoitui lautaselle itsenäisyyspäivän täytekakkupalat. Kovasti kehuivat herkulliseksi! Suklaahiirenä valitsin itselleni palan mutakakkua. Taisi olla gluteenitonta, joten peukut sille! 


 
Eihän niistä herkuista ehtinyt edes kuvaa ottaa. Niin vauhdilla ne katosivat. 



Eteisessä  oli tonttu. Sitä poikanen ihasteli kovasti. 



Kahvien ja herkkujen jälkeen suuntasimme vielä pihan poikki kohti vanhaa tallia. Tuo tallipiha on kyllä pimeässäkin todella kaunis, jopa vesisateessa!



Tallissa meitä tervehtivät lampaat. Poikanen oli ihastuksissaan. Myös aasi (josta ei tullut otettua kuvaa) hengaili tallissa. On ne nuo elukat vaan ihania!



Lisää käsityöläisiä (ne onnekkaammat) oli myymässä tuotteitaan tallissa, lämpimässä ja sateelta suojassa...



Tunnelmallisia valoja oli kaikkialla. Kuvat vaan heilahti tylsästi. :( Kannattaa ehdottomasti pistäytyä tuolla kahvilassa ja muutenkin Tallipihan joulutorilla ostamassa kotimaisten kädentaitajien hienoja tuotteita!! 


 Mukavan päivän jälkeen oli kiva hurauttaa kotiin ja seurata hetki linnan juhlia ja syödä rauhassa iltapalaa. Onneksi tuli mentyä ajoissa nukkumaan, koska viime yö olikin sitten taas mielenkiintoinen. Poikanen näki painajaista ja huusi ja itki pitkän tovin ennen kuin saatiin rauhoiteltua. Pikkuneiti taas onnistui lorottelemaan vaippansa täyteen ja siinä vaihdettiin sitten vuodevaatteita ja yöppäreitä puoli viiden jälkeen.. Neitokainenhan virkistyikin siinä niin, että kurnutti ja jutteli iloisesti lähemmäs puolta kuutta. Tuttia yritin työntää suuhun ja hyssyttää, mutta sehän sylkäistiin pois, koska asiaa oli vaan yksinkertaisesti niin paljon! :D Onneksi kuitenkin uni voitti vielä ja sain tunnin armon aikaa. Mutta täytyy sanoa, että aamukahvi maistui silti erittäin hyvin! :) 

Nyt siivoilemaan. Huomenna meillä on parin kaverin kaa lasten pikkujoulut! Tiptap!



lauantai 5. joulukuuta 2015

Meidän ihana joulukalenteri ja muuta tunnelmallista.

 Nyt kun saatiin ristiäiset kunnialla ohi, on aikaa muunlaisille sisustuksille. Niin se vaan alkoi joulukuukin ja piti oikein kaivella jotain kivoja koristuksikin esille. Mutta kattokaas hei, minkä poikanen sai mun siskolta. Aivan hurmaavia joulukalenteritötteröitä!!



Tötteröt on siis virkattu ja sitten huovutettu. Kädentaitomessuilta löytyi tuollaisia puisia sydännappeja numerointia varten. 



Pitkästä aikaa kannoin heinäseivästikkaat olkkariin ja virittelin joulukalenterin siihen.  Kivalta ne kyllä siellä näyttääkin! Tikkaat saavatkin olla olkkarissa ainakin siihen asti kun pikkuneiti lähtee liikkeelle ja tikkaat ovat liian hasardi tutkimuskohde. ;) 



Poikanen tuli katsomaan kirjoittelua ja totesi tästä kuvasta "Hei, se on meiän koti!!" Kas vain, niinpäs onkin! 

Joulukalenteriin on tonttu käynyt aina salaa tuomassa jotain pientä.. koristeita, pieniä leluja... Kerran ehdin nähdä vilaukselta pienen tyttötontun juoksevan terassin ovesta ulos.. Pikkuinen poika katselikin illan ulos takapihalle toiveikkaana, näkisikö tontun vilahtavan. Ja kuinka suuri onni onkaan kun kalenterista löytyy jotain. <3 Lapsen usko satuun ja taikaan on jotain niin ihanaa!



Hiiripariskuntakin istahti telkkarin viereen. Nämä löysin joskus monta vuotta sitten jostain alelaarista joulun jälkeen.. ovatpa kyllä ihanat! 



Oksassa nämä virkatut tähtilamput näyttää aika ihanilta iltasella.. 



Mukavaa lauantai-illan jatkoa ja hyvää huomista Itsenäisyyspäivää!! 

perjantai 4. joulukuuta 2015

Kun neiti nimen sai -kuulumisia ja koristeita

Täällä blogissa on ollut hiljaiseloa, mutta täällä kotopuolessa on touhuttu ja tohistu. Viime lauantaina neitokaisemme vihdoin sai nimen melkein kahden ja puolen kuukauden iässä. Ristiäiset pidettiin meillä kotona ja vieraita meillä oli viitisentoista. 

Poikanen jännitti itse toimitusta niin paljon, että leikki kasteen ajan junilla huoneessaan. Kesken juhlallisuuksien tyyppi juoksi innoissaan Brion pattereilla toimivan veturin kanssa (jossa patterit oli jo niin lopussa, että välillä juna ei toiminut, mutta "levättyään" patterit jakoivat taas hiukan)  olkkariin ja hihkaisi "se liikkuu". Vähän tahtoi hymyilyttää.. Hetkeksi sain poikasen raahattua syliin, mutta papin ehdottamaan siskon pään kuivaukseen ei pokka riittänyt vaan poitsu kiisi nopeasti takaisin huoneeseensa.. Pieni poika. <3

Ylpeä äiti ja Iida Mette Emilia


Kastepöydän kukat ovat paikallisesta Kukkaputiikista. Samantyylinen asetelma kuin kaksi vuotta sitten poikasen ristiäisissä. Ei tarvinnut pettyä laatuun taaskaan.



Tarjolla oli kahdenlaista salaattia, kinkku-juustosarvia, aurajuustosarvia, lihapullia, pikkuleipiä, karkkeja, pähkinöitä, leipäjuustoa ja useammanlaista kakkua. Kokeilin ekaa kertaa tehdä kinuskia kakun päälle... ihan tarpeeksi en tainnut keittää kun jäi vähän tahmeaksi.. ihan ok kuitenkin. Ja kinuskikissan ohjeen mukainen puolukka/vadelmatäyte kinuskikermalla oli kyllä hyvää ja vähän erilaista kun mitä ennen olen tehnyt. 



Ikkunassa roikkui koristeena siskon tekemiä pehmosydämiä ja kennopalloja. Kennopalloja roikkui eri värisenä myös muualla katossa... oli mukana sitä pinkkiäkin.. ;) 



Oksakin on saanut sydämiä somistuksekseen.

Ristiäisjärjestelyissä mulla oli apuna ystävä kaukaa ja veljen tyttö joka oli meillä viikon kylässä ja sain mm. nauttia tulevan kosmetiikkaneuvojan tekemistä jalka- ja kasvohoidosta! Ihan luksusta kotiin jumiutuneelle hajaöitä elävälle äiti-ihmiselle. Toki taustalla olisi voinut mieluummin pyöriä vaikka klassinen musiikki eikä Puuha Pete tai Ti-ti nalle. No kaikkea ei voi saada. ;) 


Ristiäisistä kyllä on hyviä kuvia, mutta en periaatteesta täällä julkaise kauheesti kenenkään naamoja jos ei lupaa oo myönnetty.. ;) Siksipä mennään enemmän näillä koristepuolen kuvilla. :D 

Nyt on taas aikaa kaikenlaisille muille projekteille... kaikenlaista näperrettävää oon aloittanu, mutta tahtoo olla aina noin tsiljoona aloitettua projektia ja kaikki jää kesken.. sen verran pieniä hetkiä on ne, kun ehtii omiin hommiin keskittyä. Nyt pitää herätellä poikanen päiväunilta, jotta saa sen illalla nukkumaan. Neitikin jopa nukkui samaan aikaan unensa, joten sain ihanan oman bloggausajan ilman assareita. :) 

torstai 12. marraskuuta 2015

Rikkinäinen asemakello Diy

Ostin joskus muinoin Jyskistä alennuksesta asemakellon. Se oli laatikossaan viikkotolkulla ennenkuin saatiin kaivettua pora esille ja alettiin porailla kellolle paikkaa keittiön ja olkkarin välisen seinänpätkän päätyyn. Mutta eihän se siihen uponnut se iskuporakoneenkaan kiviterä. Tuon seinän kohdalla meillä olisi takkavaraus (mutta takka puuttuu) ja sinä oli vahvistettu jollain metallilevyllä. 

Kellolle uutta paikkaa mietittiin ja lätkäsinpä patteritkin kokeeksi kelloon.. toinen puoli toimi (ja toimii) moitteettomasti, mutta toisen puolen kellokoneisto oli jo valmiiksi sökö. Koska kuitti oli hävitetty jo aikoja sitten, ei tullut lähdettyä Jyskiin narisemaan. Kello lojui milloin missäkin... 


Olin myös ajatukissa vaihtaa rikkinäisen koneiston, mutta se osoittautui mahdottomaksi, koska  kellon takalevy oli liimattu ja siisti yritys irroittaa sitä aiheutti vaan reikiä. Kello sai jo kaatistuomionkin..



Hamstraaja minussa heräsi ja kello jäi kuitenkin meille lojumaan. Muutama ilta sitten iski valtaisa inspiraatio ja leikkelin kellon takalevyn pois... Tein uuden takalevyn jämäkästä pahvista. Kiinnitin lehdestä leikkaamani kuvan takalevyyn, viritin pattereilla toimivat led-valot, vähän vanua, tuohisydän.......


Tsadaaa! Onko tää nyt ikkuna uusiin tiloihin? Tuollanen maisema siihen nyt tuli.. Mun mielestä aika hauska tuunaus, vai mitä sanotte? 



Viritin taulukoukun eteiseen kenkäkaapin päälle.. siinä se saa antaa tunnelmavaloa. Samaan hötäkkään somistin pari tuikkulyhtyäkin pitsinauhalla ja juuttinarulla. 

tiistai 10. marraskuuta 2015

Isänpäivän hommia ja lahjaksi tuunattu termosmuki.

Meidän taloudessa vietettiin jo kolmatta isänpäivää.  Pikkujätkän kanssa tuunattiin iskälle lahjaksi termosmuki niihin työpäiviin, kun silmät ei meinaa millään pysyä auki, kiitos repaleisten yöunien.. :D 



Ostin tuollaisen ihan perus Airamin terästermosmukin.Teippailin mukin niin, että mukin puoleenväliin jäi tuollainen kaistale terästä näkymään. 



Sitten poikanen maalaili akryylimaaleilla tuohon kaistaleeseen haluamillaan väreillä kuvioita. 



Yhteisellä otteella maalattiin myös mukiin teksti "isi". Poikanen oli aivan innoissaan ja odotti isiä töistä jo viikolla, että saisi antaa mukin.. kuitenkin malttoi mielensä eikä edes maininnut lahjasta isille ennen h-hetkeä. :) 

Hiukan mietitytti maalailla noilla akryyleillä, mutta maalattiin niin kauas tuosta mukin reunasta, ettei maali millään voi koskea huuliin. Ja tuota mukiahan ei tarvitse ulkopuolelta niin rivakasti harjalla pestä, joten uskon, että maalit kyllä pysyvät mukissa. Aika kiva ja nopsa juttu tästä tuli. Ihmeekseni en löytänyt nopealla googlailulla mitään mainintaa, millä termospulloja olisi aiemmin maalailtu! Ehkä ihmiset ei sitten niitä tuunaa.. Mä kun aloin jo haaveilla jostain hurjan söpöksi maalaillusta retkitermarista. :) 


Kortit tehtiin tänä vuonna kuulamaalaten. Aika simppelit ja kivat. 



Isänpäivän aamulla huhuilin pikkumiehen (joka oli kömpinyt isin kainaloon nukkumaan) keittämään isille kahvia. Napero teki myös isille herkkuleipiä.. Leivät ovat siis 2- vuotiaamme Designiä. Huomaa hymynaamaleipä. Taisi poikanen syödä puolet isin aamiaisesta itse.. kyllähän noin hienot leivät houkuttelevat! :D  Pikku-rinsessakin köllötteli isin kainalossa ja tuntui hymyä piisaavan. 

Miekkosen vanhemmat ja sisko tulivat meille kylään ja ulkoistettiin isänpäivän ruokailu menemällä Edenin ravintolaan isänpäivälounaalle. Aika hyvä kattaus olikin ja kerrankin neiti nukkui koko mun ruokailun ajan.. oli vissiin niin hyvä hälinä, että uni maittoi. :) 

Kotiin ajellessa kaks vuotias karjasi ärtyneenä takapenkiltä "Silmät menee koko ajan kiinni!"... taisi toista vähän väsyttää, eikä olis halunnu nukkua. Torkahti kuitenkin ja sai hetken huilailla ruoan päälle. Heräteltiin kuitenkin vielä leikkimään vieraiden kanssa kun harvoin näkee. 
Illalla olikin poikanen niin väsynyt, että pienet kiukuttelut vetästyään sammahti aikas nopsaan omaan sänkyynsä. Kerrankin! :D 


lauantai 7. marraskuuta 2015

Kylmempiin keleihin, jotain ostoksia ihan itselle!

Mä olen nykyään aika huono osteleen mitään itselle. Jos jotain ostan (ruokakuorman lisäksi) ne on yleensä jotain ihanuuksia lapsille (näin tässä vaan sitten kävi....) ja useimmiten nekin ovat löytöjä kirppikseltä. Tää on myös ihan periaatteellinenkin juttu. Mua ahdistaa kamala jätemäärä ja turha kuluttaminen hikipajoissa tehtyihin juttuihin.

Poikkeuksellisesti shoppailin itselleni nyt syksyllä kuitenkin ihan uutena  Kappa ahlilta mustat farkut ja Nansolta paidan. Nytpä vielä ostin vähän "asiallisemmat" talvivarusteet päälleni ja käsilleni.


Yleensä hiihtelen pitkin poikin rakkaan siskoni ja parhaan ystäväni tekemissä tamineissa; Neulotuissa ja virkatuissa "hippi"pipoissa ja lapasissa. Jostain syystä nyt kuitenkin tykästyin tapojeni vastasisesti tuollaisiin vaalean ruskeisiin ja järkevän näköisiin asusteisiin. Onkohan musta tulossa vanha? :D 



No ei sentään niiin vanha. Uusi ystäväni tekaisi mulle pyynnöstäni näin ihanan kettupipon! Tää on trikoota ja sopii näille vähän lämpimimmille marraskuun keleille.. (mikä talvi?). Ketuthan on mun suursuosikkejani! 

Mä haaveilen myös uusista kengistä ja ristiäisiin olis kiva löytää mekkokin. Todennäköisesti meen kuitenkin vanhoilla kamppeilla, koska epäilen etten saa aikaiseksi lähtee shoppaileen tässä muutaman viikon aikana. 

torstai 5. marraskuuta 2015

Vihdoin muutama kuva halloweenjutuista + DIY ohje monsterivartaisiin

Vihdoin ehdin laittaa kuvat meidän Halloweenjuhlien asuista ja tarjottavista. Laitoin myös ideaksi ohjeen monsterivartaisiin. Näitähän voi tehdä vaikka synttäritarjottaviksi, joten ei hätää, että halloween meni jo.. :D 

 Menossa mukana oli siis Kolme äitiä, kolme kaksivuotiasta ja kolme vauvaa. :) Ystävän kotona vilistikin sitten aikamoinen lauma otuksia, oli lohikäärme, pingviini, kissa, inkkari, nalle puh, norsu, pöllö, koira ja Minni Hiiri.. :) 


Minnillä ei ollut kivaa ennen partyja. Suurimman osan bileistä tyyppi nukkui vaunuissa.. lopussa vasta tuli esittelemään söpöä olemustaan. 



Puolen Hehtaarin Metsästä sekä Villistä lännestä terveisiä. Meidän poppoon pukujen hinnaksi tuli yhteensä 12e. Kirpparit on kivoja! 


Ja kyllähän meillä pöydät notkui ja oli asianmukaisesti katettu.. talon emäntä oli panostanut koristeluun.  Kyllähän näillä eväillä saatiin lapset hyvään sokerihumalaan. Meillä ei kauheen paljoo tuo poitsu herkkuja saa, mutta bileet on bileet..siellä maistettiin kaikkea. Ihania muffinsseja...


Vamppyyrivaarin tekareita.. nakkimuumioita, kurpitsapiirasta, etanakeksejä...



Ja monsterivartaita. Nämä tekaisin itse pikkupikkukätösilläni. Helppoa ja onpa ujutettu jotain "terveelistäkin" mukaan. 

Näin se tehtiin: Tarvitset vaahtokarkkeja, varrastikkuja, silmiksi sopivia pieniä suklaanappeja tai vastaavia ja valmista sokerikuorrutetta liimaksi... 


Sekä valkosuklaata ja strösseliä. 


 Sulatin valkosuklaan kattilassa  vesihauteessa. 
Tökkäsin vaahtokarkit puisen varrastikun päähän
Dippasin päät valkosuklaassa ja sen jälkeen pitkulaisessa strösselissä
Sokerikuorrutetuubista tursutin suun ja dippasin sitten sen nomparelleissa
Sokerikuorruteella liimasin myös pienet suklaanapit silmiksi. 

Tikkuun voi tökkiä muutakin, mutta minä laitoin:

Tähdenmuotoon pikkuisella muotilla painettuja juustopaloja
tähdenmuotoisia cantaloupemelonipaloja, 
punaisia ja keltaisia kirsikkatomaatteja
kurkkulohkoja

Tähän vois sopia myös:

prinssinnakit
lihapullat
porkkanapalat
ananas
omppu
kuivatut hedelmät...


 Synttäreillekin tämä on helppo toteutettava.. monstereiden sijasta vaahtokarkista voi tehdä vaikka keijujen taikasauvan.. tähtiströsseliä vaikkapa dipattavaksi. Voisi toimia myös juhlien yhtenä ohjelmanumerona. Lapset saisivat tuunata oman vartaansa. :) Mun kokemus on, että lapset aika mielellään syövät myös kasvispaloja juhlissa, varsinkin kun ne on laitettu houkuttelevasti esille. 


sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Ilmoituksia. Somessa löydät mut myös täältä

Vihdoin sain tekastua Marionellan kotona- blogille Fb-sivun. Aluks olin sitä mieltä, että ihan turha hommeli, mutta moni sano, että yhtäkkiä olikin tullut monta kivaa postausta.. ja kaikkihan facessa roikkuu, niin tuleepa ilmotus uudesta postauksesta sitten sinne. Ja sinnhän on helppo ladata sit pikasesti jotain kivaa extraakin.  Täältä vaan tykkäilemään mun sivustani. 

Instagramistakin mut löytää nimellä marionellan_kotona



Ja sitten vielä. Mulla on kunnia kuulua TRE-BLOGIT yhteisöön, joka kerää yhteen Tampereen ja lähikuntien bloggaajia. Tre-blogien fb sivulle pääset joko tästä postauksesta tai sivupalkissa olevasta  logosta. Sieltä löytyy monta mukavaa seurattavaa! 


Ostin tuossa viime viikolla Kotiblogit lehden, kun monesti tämä koneella istuminen ei ota onnistuakseen (eikä meillä ole läppäriä tai tablettikonetta). Perheen parissa tuota kiirettä piisaa kun  pikkuneiti potee vatsavaivoja ja isompi vaatii huomiota. Pieni hetki lehden seurassa vie kuitenkin ajatukset vähän rentoihin touhuihin.. vaikkapa imetyksen lomassa poikasen nukkuessa päikkäreitä. Jossain välissä aina ehtii vähän herkutellakin. Tekasin kaurapaistoksen välillä marjoilla.. on muuten omenan sijasta hyvää sekin!  

maanantai 26. lokakuuta 2015

Jenkkihapatusta vai hyvä syy hassuttelulle?

Halloweenin juhliminen on aika uusi juttu (kai) täällä Suomen kamaralla, mutta mitä ilmeisimmin yleistymässä. Itse olen osallistunut joskus opiskelija-aikana halloween juhliin, mutta muuten en ole juurikaan kyseisille kekkereille uhrannut ajatusta. Nyt kuitenkin täällä on veitsi viuhunut ja kurpitsa on saanut ilmeen. Aikas hauskaa oli tuo kurpitsan kaiverrus ja yllättävän helposti onnistui.



Siellä se nyt virnuilee meidän portailla tuollaisessa asetelmassa.. Tämä asetelma syntyi väsyneen kotiäidin toimesta. Kun miekkonen tuli töistä kotiin oli takana uhmaikäisen kiukuttelupäivä ja vatsavaivoja poteneen pikkuvauvan itkuntäyteinen ilatapäivä. Kysyin, saanko mennä vartiksi portaille.. miekkonen vähän hymähteli kysymykselleni. Sinne siis menin ja kaivelin varastosta sinkkivadin, pyöreän puulätkän, jonka vuorasin mustalla roskapussilla ja kaivelin muuta tykötarvetta lisäki.. mm. ruosteista kettinkiä. Ai että teki se parikymmenminuuttinen hyvää. Pienestä se on ilo irti otettava. :D 



Lasten myötä olen tutustunut moneen uuteen ihmiseen ja löytänyt pari uutta ystävää, joilla on lähes samanikäiset lapset ja asuvatpa vielä ihan lähellä. Aikaa tuleekin sitten vietettyä melko paljon yhdessä. Keksimme järkkäillä myös lapsille Halloween bileet naamiaisineen ja nyyttikesteineen. 

Lapsille puvut on löytynyt kirppareilta hyvin sopivaan hintaan. Aluks poikasellekin piti tehdä vähän Diy-henkeen puku, mutta kun lähikirppiksellä tuli vastaan kolmen euron nallepuh, niin homma oli sillä selvä. Poikanen on jo sonnustautunut pukuunsa monet kerrat ja pitänyt Puolen hehtaarin metsän kahvi hunajakutsuja.


Mun vaatetus on hyvin diy-henkinen. Arvaatteko mikä mä aion olla?



Fida pelasti mut kalliilta asuvalinnalta. Kaikkinensa hintaa tulee noin 7-8euroa. Varsin kohtuullista siis. 

maanantai 19. lokakuuta 2015

DIY -heijastavat sudenkorennot

Vaikka aika menee melko tiiviisti tän lapsiperhehuushollin pyörittämisessä (loputon pyykkirumba.....) ja illat imettäessä, niin ehdittiin me poikasen kanssa toteuttaa vähän kivoja diy-juttujakin. 


Katkoin hopealankaa sopiviksi pätkiksi ja taivuttelin päähän tukevat renkaat



Väri-iloteltiin söpöillä puuhelmillä.



Pujottelu onnistui hyvin jo kaksivuotiaalta. Ohjeeksi ensin valita iso helmi ja pujottaa ja sitten äiti pujotti heijastinkangasta siiviksi. Sitten poikanen sai pujotella mieleisiään pienempiä helmiä.
Lopuksi äiti taivutti korupihdeillä sudenkorennon peräänkin lenkin. 



Hirmuisen söpöjä. Ja selkeesti sommiteltuja.. minä en puuttunut värivalintoihin. Kokeilin tehdä yhden itsekin.. siitä tuli tylsän värinen. :) 

Nyt oon tehnyt yhden koristeen syksyistä juhlaa varten.. ja pieniä diy- juttuja yritän ehtiä toteuttaa aina välillä... Intoa olis enemmän kuin aikaa. :) Mutta kyllä se tästä taas ajan kanssa. :) 

Ihania pimeneviä iltoja, muistakaa heijastin! :)