sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

torstai 26. maaliskuuta 2015

Mä voitin ihan huikeet virkatut Converset!!

Osallistuin taannoin Harakan Aarteet -blogin blogiarvontaan, jossa piti arvailla käsillä olevaa virkkausta. Mä sain kerrankin aivoni raksuttaan ja onnistuin vastaamaan oikein! Onni potkaisi siis niin kivasti, että voitin virkatut conssit, jotka sain värin ja koon puolesta valita itselle mieluisiksi. 



Viime viikolla postilaatikkoon oli kolahtanut innolla ootettu kirje, josta paljastui ihan huikeen makiat tossut. Nämä on napakat ja hyvin jalkaan istuvat ja ihan mielettömillä yksityiskohdilla varustetut. Paljon hienommat, kun mitä oon ennen nähnyt. 



Kyllä näillä tänkin viluvarpaan jalat pysyy lämpimänä.. kesätohveleiksi näistä ei ole, koska todellakin ovat lämpimät! Mutta nyt keväthipsutukseen ovat omiaan. Pohjaan näiden tekijä oli vielä laittanut liukuesteet, joten ei tartte meikäläisen luistella täällä.



Ihan mielettömän suuret kiitokset Harakan Aarteiden taiturille! Jos jos virkkausinto nosti päätä, kannattaa käydä tsekkaan nuo sivut, nimittäin sieltä löytyy ohje näihin ihanuuksiin. Ja uskoisin, että tilaustyönäkin saattaa onnistua, jos ei omat taidot riitä. :) 


maanantai 23. maaliskuuta 2015

Diy Titi-tyy, kivat rairuohot!


Laitoimme poikasen kanssa viikko sitten rairuohot kasvamaan. Nyt ne ovat jo pitkät ja saimme tehdä loppukoristelut hyvissä ajoin. Vielä ehdit siis hyvin ruohot vielä pääsiäiseksi istuttamaan. Tässä pari kivaa vinkkiä!



Poikasen purkiksi valikoitui tyhjä ananassäilykepurkki. Aluksi poikanen sai valita purkin ympärille tulevan pahvin värin. Sitten siihen piirreltiin vähän koristuksia.



Helpolla kaavalla mentiin ja liimattiin muutama koriste tarra-arkista. Ei sen väliä ovatko just pupuja tai tipuja. :) Sitten kiinnitimme pahvin purnukan ympärille kaksipuoleisella teipillä. (Ei tarvii odottaa liiman kuivumista!!)



Huomaathan, että säilykepurkissa tuo leikkauskohdan reuna on aika terävä. Itse rutistelin sen littuun pihdeillä, ettei poikasen sormiin satu. 



Sitten päästiinkin istutushommiin. Lusikalla mullan laitto kuppiin onnistui hyvin. 



Toinen purkki, jota käytimme on tuollainen lasinen purnukka, jonka saa joko suuaukko pystyyn tai yläviistoon asetettua. Tuollaisia kioskin karkkipurnukoita oli ennenvanhaan.. muistan kun sieltä sai valkata irtokarkkeja. 
Purnukat laitoimme vatiin, jossa niitä on helppo sumutella. Laitoimme vielä pariksi päivää reijitetyn kelmun purkkien päälle nopeuttamaan itämistä.



Tänään päästiinkin sitten jo koristeluhommiin. Meidän puolitoistavuotias viikari on hirvittävän innostunut askartelusta. Tohkeissaan asetteli tipuja ees taas.. laittoi välillä ne takaisin rasiaan ja välillä mätti koko kanafarmin ruohon sekaan.
Samalla äippä sai näperrellä omia koristuksiaan lasipurnukkaan.



Tarkkaa duunii!



Lopputulos! Eikös ookkin aika ihana! :) Laitoimme purkkeihin tuollaiset oksat koristeeksi ja ripustimme jostain jemmasta löytynen koristemunan oksaan. (Tätäkin irroitettiin ja ripustettiin noin 76 kertaa. Hyvää motorista harjoittelua, sanoo kasvattaja!)



Mun tipujengi tykkää kökötellä oksalla ja ihmetellä ulkomaailman menoa. Kiinnitin tipuset kevyesti kuumaliimalla tuohon oksan.  Lisäsin purkkiin vielä ihan aidot kananmunankuoren puolikkaat ja laitoin sinne yhden untuvikon vielä arastelemaan ulkomaailmaan astumista. 



Poikasen aseelman tivut leikkivät ilmeisesti kukkulan kuningasta.. ainakin kova tohina tuolla purkissa käy. Saas nähdä, kuinka kova tohina käy myös purkin ympärillä.. rohkenin laittaa ruohon poikasen huoneen lipaston tasolle, että ilahduttaisi siellä tekijää itseäänkin... Vielä ei oo multa lennellyt, mutta onhan tässä aikaa.. ;) 

Kivaa pääsiäisen odotusta!! Nyt äkkiä ruohot kasvamaan jos ei vielä oo. :)


tiistai 17. maaliskuuta 2015

Äitin ja pikkupojan humputtelupäivä. Vähän vinkkejä Tampereelle. :)

Isimies vietti viikonlopun ylä- ja alamäkiä kokien, eli laskettelun merkeissä. Minä ja poikanen siivosimme lauantai päivän ja sunnuntaina päätimme mekin keksiä jotain kivaa. Täällä Pirkanmaalla (ja muuallakin Suomessa) kun aurinko on hellinyt nyt elollisia olentoja, niin päätimme lähteä kurkkaamaan Tampereen kaupunkia. Aikeena meillä oli vaan suunnata Tallipihalle kurkkaamaan, olisko siellä vossikkahevonen tai poni paikalla ja muuten vaan pyöriä päämäärättömästi kaupungilla. 



Samaan bussiin sattui puolituttu äiti tyttärensä kanssa. He kehuivat olevansa menossa Rullaan. Koska meillä ei ollut aikatauluja, päätimme mekin mennä tutustumaan tuohon Lasten kulttuurikeskukseen. Meillä on ollut tarkoituksena tuolla käydä jo monet kerrat, mutta eipä vaan ole tullut mentyä. Tällä kertaa en olis muistanutkaan tai ainakaan osannut ajatella, että Rulla on sunnuntaina auki. 

Rulla löytyy Väinö linnan aukiolta, Ihan läheltä Plevnaa ja Siperian liikekeskusta. Tampereen ytimestä. Ja sisäänpääsy on ilmainen!



Tällä hetkellä Rullassa oli menossa näyttely "Jakaranda jakkara ja päivänkakkara" ja joka puolella oli runoja ja loruja. Lueskelin niitä jonkin verran ääneen pojalle, mutta enimmäkseen vaan tutkimme erilaisia kivoja nurkkauksia. 



Tavalliset muovimukit olivat hirveen kivoja! :)



Tutun näköinen lasten pussilakana (meillä on tuollainen) oli saanut kylkeensä pieniä aakkosriimejä. 



Nallen luo palattiin aina uudelleen. Tässsä meneillään puuron syöttäminen! Tuo jättinalle ihastutti meidän poitsua kovasti!


Vanhasta tehdaskäytöstä kieli taustaseinälle jätetyt -mitkäliepömpelit- olisko sähkökaappeja? 



Rullassa vietimme tunteroisen ja sitten suuntasimme Tallipihalle. Harmiksemme ponista tai hevosesta ei kuulunu hirnaustakaan. Nopeat poikkeamiset teimme käsityöläispuoteihin (Hasardihomma 1,5 vuotiaan hiukan nälkäisen pikkupojan kanssa) ja mukaan lähti jotain pientä.  Sitten menimme syömään höpölounaan Tallipihan (teeveestäkin tuttuun) mainioon kahvilaan. Valitsin oikein namit suolaiset piiraspalat ja poikanenkin vetäisi oman palansa suurella halulla. Samassa pöydässä istui vanha pariskunta, jotka kertoilivat juttuja omien lastensa nuoruuden ja lapsuuden toilailuista ja ihastelivat kovasti meidän pikkumiehen touhuja.  Kannattaa pysähtyä tuonne kahville, jos tykkää vanhan ajan miljööstä ja herkullisista leipomotuotteista. Tallipihan kahvilasta löytyy myös gluteenittomia suolaisia ja makeita yllättävän kivasti!! 

Tallipihalta viipotimme moikkaamaan Siskon tyttöäni kaupungille. Hän tuli mukaamme ja menimme Pikkukakkosen puistoon. Kaunis sää oli saanut lapsiperheet liikkeelle ja puisto oli ihan täynnä hulinaa ja vilinää. Poikanen ei olisi halunnut millään lähteä pois, vaikka uni painoi jo silmää. Päiväuniaika oli humpsahtanut ohi jo ajat sitten. 



Vaipanvaihtoon suuntasimme Koskikeskukseen. Koskikeskuksen kolmannessa kerroksessa on hyvät ja asialliset lastenhoitotilat. Löytyy imetysnurkka, pieni keittiö vesipisteineen ja mikroineen ja vessa jonne mahtuu vaunujen kanssa. Keittiönurkasta on isot ikkunat Angry Birds sisäleikkipuistoon, josta löytyy liukumäki ja jousikeinuja ja muuta pientä. 

Kun vessa-asiat oli saatu hoidettua päätimme vielä päättää kivan humputtelupäivämme Minetin jäätelökiskalle, joka sijaitsee Koskarin toisessa kerroksessa. Ai että, tuolla on kyllä sitten jäätelöissä valinnanvaraa ja on kyllä herkullisia makuja! Valkattiin kahden pallon kuppi. Toinen pallo oli valkosuklaan makuista jätskiä ja toinen mustaherukka- vaniljaa. Siinä me sit istuttiin vierekkäin ja hymyiltiin suupielt jäätelössä. Äiti ja poika! :)


P.S: Kuvat ovat räpsyjä kännykästä, joten laatu on vähän rakeinen. :(

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Naistenpäivänä


Ihanaa naistenpäivää kaikille mahhhtaville lukijoilleni!!!


Meidän pikku-floristi teki tän kevään tyylikkäimmän tulppaaniasetelman. Nyt hopi-hopi kopioimaan!! ;)


maanantai 2. maaliskuuta 2015

DIY hartsikoru vol 3. Voimakoru itselle

Vihdoista viimein muistan esitellä tämänkin tekeleeni. 



Tämä on ihan ensimmäinen hartsiriipuskokeiluni ja päätin tehdä tällaisen "voimakorun" itselleni. En ollut ihan varma, millaisen lopputuotoksen tästä haluan, mutta riipukseen valitsin punamustaa nuottikuvioista skräppipaperia (ei erotu tässä kovin hyvin) ja pinterestiä selailemalla koitin etsiä jotain kivaa voimalausetta. 



Lopulta lauseeksi valikoitui "Note to myself. I am enough". Tiedättekö te ne päivät, jolloin olo on kurja ja riittämätön.. jännitys tai väsymys saa tuntemaan itsensä ihan kököksi. Tää koru tsemppaa just niitä hetkiä. Tämän korun pujotan kaulaani kaikkiin ahdistaviin tilanteisiin, jotka jänskättää. Voin vaikka räpeltää koruani oloani helpottaakseni.. Tässähän on muutama helmipallero kuin rukousnauhassa.. :D 



Halusin korusta pitkän. Pitemmän kuin mitä yleensä oon noista helmipujotteluista tehnyt.. Sisko jeesasi ideoinnissa ja tämmöinen viritys tästä tuli. Tykkään korun rouheasta yleisilmeestä kovasti. Vain muutama helmi somisteena ja eri kokoisia lenkkejä ketjuna. Ai että, kuin kiva!