torstai 19. helmikuuta 2015

Kuvia ja kuulumisia flunssan kourista

Flunssa pääsi iskemään meikäläiseenkin. Tällä hetkellä olo on aika jyrän alle jäänyt. Onneksi Riitta-täti hoitaa hetken aikaa meidän poikasta. On tuo miedän pikkumies sellainen Titi-Nalle fani, että innokkaampaa saa hakea. Ens kesänä täytyykin viedä tuo poitsu Ikaalisiin Titi-Nalle -taloon lomareissulle. :) 

Muuten täällä ollaan hyvin mielin.. kaikkee jännää on taas saatu tietää (siitä lisää myöhemmin) ja teatterihommissakin on hyvinkin mielenkiintoista. Tehdään näytelmää ns. Devising menetelmällä, eli käsikirjoitus koostuu itse luomistamme ideoista, vapaan kirjoittamisen tuotoksista ja jonkin teeman pohjalle improvisoiduista kohtauksista, jotka sitten hiotaan lopulliseen näytelmään toimivaksi. Haastavaa, mutta antoisaa. Näytelmästämme ei ole tulossa mikään kevyt komediapätkä, vaan aika traagista ja välillä tragikoomistakin kamaa, mutta ainakin osittain onnellista loppuakin on luvassa. Aihepiiri pyörii mielenterveysteemassa ja siinä, miten lapsuudessa ja nuoruudessa koetut asiat voivat vaikuttaa meidän koko elämään. Treenejä keväällä on vielä monet ennen huhtikuun lopun ensi-iltaa. Kyllä täytyy myöntää, että jännittää. Olen todella kova esiintymisjännittäjä, mutta silti olen aina haaveillut teatteriharrastuksesta. Ja onhan tuollainen itsensä likoon pistäminen aikamoista terapiaa ja varmasti auttaa muuhunkin esiintymiseen. 

No sellainen vuodatus siitä. Kurkataanpa muutama valokuva, niin ei tuu pelkkä pajatusta. 


Ekat tulppaanit ostin meillekin. Isomman kimpun laitoin pitkään aalto-vaasiin, mutta muutaman kukan leikkasin lyhyemmäksi ja tuollaiseen matalempaan astiaan. Tylsää kyllä oli, että nuo punaiset tulppaanit lakastuivat ihan muutamassa päivässä ja pudottivat terälehtensä ja valtavasti siitepölyä. Valkoiset kestivätkin paremmin.



Iltaisin ollaan taas herkuteltu täytetyillä kesäkurpitsoilla, paprikoilla ja lämpimillä voikkareilla. Kivasti saa tehtyä samalla pellillä.



Täytteeks jälleen kerran tomaattia (tuoretta tai aurinkokuivattua), pestoa ja mozzarellajuustoa. Leivissä lisäki leikkelesiivut. Nää kelpaa mainiosti myös poikaselle. 



Pitkästä aikaa napparin varastosta myös tuon Zen Grown käyttöön. Tuo on sellainen pieni vesiviljelmä-systeemi, jossa vesi siis kiertää suihkulähdepumpun voimalla kasveille. Aiemmin ollaan tuolla kasvatettu chilejä, mutta nyt lykkäsin tuohon kaupan yrtit tuomaan tuoksua, väriä ja makua meidän keittiöön. Viinisuolaheinä ja basilika ainakin viihtyvät tuossa mainiosti ja pysyvät hvyän näköisinä monta monta viikkoa. Veden lorina kyllä on melkoinen heti, jos tuossa vähän pääsee vesi vähenemään, mutta eikös sitä sanota, että vesiputouksen äänet ovat rauhoittavia? ;)

Nyt menen oikaiseen sohvalle pikkumiehen seuraksi, joka napittaa Titin touhuja silmä kovana! 

Mukavaa loppuviikkoa! 

Koitan taas aktivoitua vähän värkkäileen jotain pientä. Ideoita on, toteutus tökkii. :)

2 kommenttia:

Niinu kirjoitti...

Tuoko toimii ihan oikeasti tuo Zen Grow? Mulla taas vaihteeksi kuihtuu persilja ja minttu tiskipöydällä...mikään ei tunnu tepsivän; olen istuttanut uudestaan, koettanut pelkkää vesikasvatusta...ei onnaa:(

Maria Sulonen kirjoitti...

Niinu:
Tuo zengrow toimii kyllä.. jotain ravinteita noille yrteille olis hyvä antaa.. zen growlla on kyllä siihenkin valmiit napit, joita joskus lisätään tuonne veteen.. meillä niitä ei enää ollu jäljellä. Mutta nuo meidän yrttipuskat sinnitteli ihan hyvin yli 2kuukautta pelkällä veden liplatuksella. Tuo vempele on aika äänekäs, joten kannattaa täyttää tuo yli tuon vesirajan, silloin lorina ei ole kovin häiritsevä.