Apua, vauvamme on Taiska-fani

Karmea huuto kiirii asunnossamme. Pikkuinen potee jonkinsortin vatsavaivoja..ei mitään vakavaa, jonkinmoista kuplimista lähinnä.. tuntuu ikävältä.

Helpottavia asioita on nyt muutama. Kylppärissä hoitotasolla pötköttely. Onhan siellä herra bilirubiini, joka toki saa  "juttelua" ja hymyjä osakseen. Tuo hämmentävän ihastuttava hymynaama, joka saa hetkeksi unohtamaan vatsavaivat ja muut harmitukset.

Muttamutta.. mikäs onkaan toinen konsti saada lapsi rauhoittumaan... SIIS KÄÄK! Joskus hyräilin pojalle vähän Haltin häät -kappaletta ja sehän tuntui tykkäävän. No kokeilemaan youtubesta samaa biisiä ja poika oli oooikein tyytyväinen. Nyt, jos kaveria harmittaa, mennään kuunteleen Taiskaa tietsikalta. Haltin häät yhdistettynä keinutteluun auttaa melkeistä aina. Ja kyllä - kokeita on tehty - Kotiteollisuuden versio Haltin häistä ei toimi. Ei myöskään moni muu kappale. Kaveri aloittaa huudon uudelleen.. ja klikklik, Taiska takaisin soimaan... hetken nykivää rääkymistä -ja hiljaisuus. Silmät suurina sitä taas kuunnellaan... 

Eipä siinä, kaunis kappalehan se on, kaikessa surumielisyydessään.. mutta mikä lie iskelmähirmu tuosta tulossa.. ;) Tässäpä siis syksyn sävel vuodelta 1976!!

Pikku-isäntä

Tasan neljä viikkoa sitten tapahtui jänniä. Elämäämme putkahti uusi, ihana ihminen. Se joka oli hengaillut mahassani pitkään ja hartaasti. Ihana esikoisemme, pieni soma poika, jonka suuret mielenkiinnonkohteet (maidon lisäksi) ovat keltainen hymynaama vaipanvaihtopaikan vieressä ja pesukoneen vedenottoputki (siis se on oikeesti TOSI mielenkiintoinen) sekä pingu- ja robotti pehmolelut, unohtamatta jalkalamppua ja mustaa tapettiamme.

Ekat tarkoitukselliset hymytkin tämä äippä on saanut irtoamaan ääntelemällä kummallisesti ja näyttämällä lapselleen kieltä. Että tämmöistä kotikasvatusta.. ;)

Aku Ankka - isän ja pojan suosikki. :) 

Tuolla se nyt köllöttää, meidän sängyssämme. Aamu-unnutuksella.. rakkauspakkaus!

Pienet tähtöset - ylijäämä ikkunakalvon inspiroimaa..

Meiän kylppärissä oli ongelmana se, että vaikka sieltä menee ikkunallinen ovi terassille, sälekaihtimet pimentää tilan täysin. Tämä häirittikin mua pitkän aikaa.. tympäsi räpäyttää valot jokaisella nopeella pyrähdyksellä kun luonnonvalo väijyi metallisäleiden takana.. kuitenkaan ei halunnu avata kaihtimia, yksityisyys meinaan... (ei silti, että tuolla takapihalla kauheesti trafiikkia olis, tai takapihan jälkeenkään.. naapuritalon seinä siellä möllöttää, mutta kyllä se silti jotenki ahistaa)

Bongailin netistä tosi hienoja ikkunakalvoja, jotka heijastaa valon sisään, mutta ei esittele sisätiloissa olevien elämää ulkopuolelle. Kaikenlaisilla koristekuvioilla olevat kalvot kyllä houkutti, mutta hinta hirvitti.. Tyydyin siis Clas Ohlsonin tylsään halpikseen, frost pintaiseen.. No tuota kalvoa jäi sitten yli, ja tapani mukaan hamstrasin sen myöhempää käyttöä varten.. siinähän se sitten kellui milloin milläkin pöydän tai hyllynkulmalla, kunnes tänä aamuna toteutin sen, mitä olin tuosta suunnitellukkin.

Eli printtailin parit tähdenkuvat malliksi ja kalvotussilla piirtelin tähtikuviot kalvoon. (Helppoo ku siitä näkyy kuitenkin sen verran läpi..) Sitten kalvosta vaan suojamuovi pois, kostutus, ja paikalleen länttäys. Tuo kalvo ei ollu ihan ylös asti tuota ikkunaa, joten suppuun vedettyjen sälekaihtimien ja kalvon väliin jäi kaistale paljasta ikkunaa. Siihen siis tähdet tälläsin. Pikkunen piristys tuonne. :) Näyttää kivemmalta ku kuvissa..

Pitihän tuota ideaa sitten jatkaa muuallekkin.. Tylsä peili eteisessä sai myös muutaman tähden.. siitäkin tuli kiva.

Ja vielä on työn alla jotain.. arvatkaahan mitä..?