Pihalla on jo kevät pitkällä.

Kävin kurkkimassa takapihalla. 

Siellä keikkuu kukkasia.. ja minä kun en mitään syksyllä maahan lykännyt. Ovat monta vuotta vanhoja sipuleita ja luulin jo möyhineeni nuo pois maastakin. Mutta sieltäpä ne vaan tulivat -kevään kukkaset hennoissa väreissä. 

Tämän tiedän olevan posliinihyasintti. Tai ainakin luulen, että se oli sen niminen. Hennosti sinertävillä raidoilla varustetuista kukista tulee kieltämättä mieleen vanhat posliiniastiat. 

Heinäseipään juurella on myös toisia kukkia. Kevätsahrameitakohan nämä olivat..?

Otimpa kuvan vähän hassusti "selkäpuolelta".. No tuossahan nuo kukat tähyilevät tulevaa kesää. :)

Kesää tähyilen minäkin. Mitähän hauskaa tuonne kulmaan keksisi..? Viime kesänä hankin tuonne tuollaisen söpön pallotuijan. Vanha kenkä on tuolla pönöttänyt talven yli.. saiskohan siihen nyt istutettua jotain kivaa.. ajatuksissa se oli jo viime kesänä, mutta jäi, kun ajatukset pyöri oman navan ympärillä.. elikkäs pikkuisessa vaavissa, joka vielä potkutteli tuolloin vatsanahan sisäpuolella. Samoiten jäi muutkin ihanuudet vaille hoitoa ja hurja määrä tomaattejakin mätäni takapihalle, koska elo-syyskuun vauvahuumassa ei taidettu tajuta käydä niitä keräilemässä.. :(

Olisi taas ihana laittaa vaikka mitä maahan (lue: istutuslaatikkoon). Jotain pientä onkin jo ikkunalla kasvamassa. Kirjoittelempa siitä myöhemmin.

Jihuu, myös vadelmat ovat selvinneet talvesta. Meillä on pihalla ruhtinaalliset kuusi vadelmapensasta.. tai aika karahkojahan nuo on nyt keväällä vielä. Mutta uutta lehteä sieltä pukkaa jo kovaa vauhtia. Pitäis katkoa nuo vanhat karahkat (eli ne, jotka tuottivat marjaa viime vuonna) ja jotenkin ehkä tukea nuita vadelmia, etteivät viipsota mihin sattuu. Viime vuonna saatiin jo napostella harva se päivä oman puutarhan herkkuja, vaikka taimista osa oli  aika pieniä. Nyt, jos kaikki menee hyvin, tulee vielä enemmän herkkuja. Nam!

Pikaheipat

Tulin sen verran tänne huhuileen, että täällä ollaan. En oo kadonnut mihinkään, vaan on ollut sen verran tekemistä, että bloggailulle ei oo jääny aikaa ja inspistä. Meillä oli palmusunnuntai- viikonloppuna vieraina mun ystävä miehineen ja käytiin tallipihalla, hohtokeilaamassa ja muuten vaan istuskeltiin iltaa. Mukavaa oli, vaikka ulkona olikin aika kurja keli ja tää mamma oli vähän väsähtänyt, kun pikkujätkä on yöt tehnyt taas hampaita. 

Viime viikko menikin sitten neuvola ja hammaslääkäri ja pykkäys ja pakkailupuuhissa. Toki ehdittiin  vähän ulkoileenkin. Perjantaina startattiin sitten auto kohti pohjoista ja pyyhällettiin käväsemään mun vanhemmilla pääsiäiskylässä. Matkat (lähes 500km suuntaansa) meni oletettua kivuttomammin pikkumiehen kanssa ja pitkästä aikaa piipahdettiin myös ystävillä, jotka asuu siinä matkan varrella. Mummolassa odotteli jo mun veljen jälkikasvua ja poikanen sai oikein  superpaljon huomiota. Mummo ja vaari oli toki myös innossaan touhuamassa poikasen kanssa. Oulussa kävimme myös vieraisilla mun mummolla ja tämä 90-vuotias teräsmummo koppasi meidän poikasenkin tuosta vaan syliinsä. 

Muutamaan päivään saatiin tiivistettyä aika monta vierailupaikkaa siis ja kotimatkalla pysähdyimme vielä Tampereella siskontyttären (ja poikasen kummitätsän) 17- vuotis synttärikahveille. Nyt vatsa kyllä on kipeä kaikista vehnänsyömisistä, vaan oli kyllä tavattoman hyvää kakkua. 

Nyt on kämpässä vielä lievä kaaos.. tuossa vähän jo sitä kesytin. Tänään käy joku ilmalämpöpumppuedustaja täällä arviointikäynnillä ja pitäs kai alkaa raivaileen kämppä kuntoon. Oon aatellu myös vähän kevään kunniaks pistää hempeempää verhoviritystä ikkunaan tiilikuvion tilalle. Katsotaanpa, millonka saan aikaiseksi. 

Laitoin postaukseen pari kuvituskuvaa, jotta ei olis vaan jotain mun paapatustani. :) Palailen paremmalla ajalla kirjoittelemaan. 

Ai niin, pääsiäisen aikaan blogini oli saanut uuden kirjautuneen lukijan! Tervetuloa!! Onhan se kivaa, että jostain saa tietää, että nämä höpinät kiinnostaa joitakuita. :))

Muumiutumista. Vähän Toven juhlavuodesta minäkin.

Tykkään muumeista. Meiltä löytyy muumikamaa aikalailla. Mukeja reilu kolmekymmentä ja kaikenlaista muuta.. kulhoa, kannua jne. Poikanen on saanut lahjaksi muumi pyyhkeitä, vauvan lakanat ja aivan ihanat lasten aterimetkin. Miekkonen hankki myös mulle ja poikaselle yhteiseksi lahjaksi Muumilaakson tarinoita DVD -boksin, jossa on ihan kaikki muumijaksot samoissa kansissa. :) Mun veljenpojilla oli tuo ja ihastuin heti.. CDON:issa sattui olemaan vielä joulun jälkeen hyvässä tarjouksessa. Ainoo, mikä tuossa boksissa on tyhmää on se, että tuo muovihökötys on aika heiveröinen.. kyllä se on sellainen, että aikuisen tuosta täytyy noita levyjä ottaa, ei oo sopiva lasten käsiin.. ei vähän isompienkaan. Mutta tuossa nuo levyt on vaan niin näpäskästi pienessä paketissa eikä vie tilaa mahdottomasti.

Nyt, kun Tove Janssonin syntymästä on kulunut 100 vuotta, vietetään juhlavuotta. Monessa blogissa on tästä saanut lukea ja arvontojakin on ollut (joista en harmikseni oo voittanut mitään....) muutamia. Kaupoissa on kaikenlaista Juhlavuosikamaa ja Tovesta ja muumeista on lehdissäkin ollut juttua. Olen suurella mielenkiinnolla lukenut noita juttuja, koska naisesta Muumien takana on mulla ollut tähän asti aika hatarat tiedot..

Aamulehden välissä ilmestyi liite, joka oli omistettu Tovelle. Ei pelkästään muumitaiteilijana vaan ylinpäänsä Taiteilijana. Sikäli kornia, että Tove oli aika väsynyt ja kyllästynyt koko Muumeihin välillä, ja se kuitenkin on asia, mistä hänet lähes pelkästään tunnetaan. Tuota liitettä lueskelemalla sain aika kivan käsityksen siitä, kuinka monipuolinen taiteilija hän oli. Tuohon lehteen oli artikkeleissa lainattu tekstiä "Tee työtä ja rakasta" -kirjan kirjoittanutta ja juhlanäyttelyn kuraattorina toimivaa taidehistorioitsija Tuula Karjalaista ja haastateltu useampaa jotenkin Muumeihin liittyvää henkilöä (mm. Tutkija Sirke Happosta, jonka kerrotaan lähtevän muumitutkijoiden kokoukseen Varsovaan!! en suoraan sanottuna tiennyt, että tommoinenkin tutkijaporukka on..) ja mukana on perus tietovisat Muumeista jne.  Varsin kiinnostava lukupaketti siis aamukaffen kera.. ja päiväkahvin ja vielä iltakahvinkin.. Sen verran runsaasti tuossa lukemista oli. :) 

Anoppilassa käydessä törmäsin kahteenkin lehteen, joissa oli juttuja juhlavuodesta. Toinen lehdistä oli Kodin Pellervo, johon oli lukijoilta kyselty muistoja muumeista. Kaikenlaista muistoa noista oli tullut ihmisille mieleen.. hauskahan noita oli lukea.

Toinen lehti oli joku "Meidän Suomi".. ihan tuntematon lehti mulle. Siellä oli usean sivun juttu, johon oli haastateltu Sofia Janssonia, Toven veljentytärtä, joka nykyään toimii Oy Moomin charaters Ltd:n pääosakkaana ja jatkaa näin isänsä ja tätinsä elämäntyötä.

Tiesittekö muuten, että Porissa on olemassa päiväkoti Taikurinhattu, jossa on Toven maalaamat Freskot seinällä? 

Toven juhlavuoden tapahtumat on koottu "kalenteriin" jonka näkee täältä: 

Täytyy sanoa, että oon aika mielenkiinnolla lukenut nuita kaikkia juttuja Muumeista ja Tovesta. Kiinnostaisi päästä Ateneumiin katsomaan tuo näyttely ja lukea myös lisää Toven taiteesta. Niin, ja voisinhan mä kotiuttaa lisää muumikamaakin meille.. tälleen jos materialistisia juttuja aletaan miettiä. 

Ainakin nää olis ihania:

     

    
 

Kaikki kopsittu härskisti All things Moomin -nettikaupan sivuilta.

Mikä on sun lempparihahmo? Vai siedätkö koko otuksia?