tiistai 19. marraskuuta 2013

Minä ja mun pari vanhaa työkamua ollaan treffailtu nyt säännöllisesti "mammojen kokoontumisajo" -meiningeissä. Meillä on hauskasti käynyt niin, että kaikilla meillä on alle vuoden ikäisiä lapsia. Kun aikoinaan päiväkodissa olimme samassa ryhmässä tiiminä, niin eipä olis arvannut, että mammaillaan tälleen samaan aikaan. Yhteydenpitokin välillä on ollut hiukan katkolla, mutta nyt on kivaa höpötellä ajankohtaisia aiheita (joo, niitäpä niitä... valvottuja öitä, tekemättömiä kotitöitä.. mutta iloa ja riemua ja vähän kauhuakin kaikesta siitä kehityksestä, mitä tuommoisilla pikkuisilla tapahtuu koko ajan.)  ja hekotella kaikenlaiselle. Joukkoomme liittyi myös yksi äiti pikkuisen tyttösen kanssa lisää, joten meitä kokoontuu nyt 4 äippää, 5 lasta ja useimmiten myös kaksi koiraa. Treffaamme vuorotellen jokaisen luona. 

Viime viikolla tuo kööri hurautti meille. Tai ennen meille tuloa treffasimme paikallisella lastenvaate-kirppiksellä, Fanttitorilla. Sieltä lähti kaikkien mukaan jotain ihanaa, toisille enemmän, toisille vähemmän.

Me poikasen kanssa olimme olosuhteiden pakosta vaunutellen kirppiksellä ja  niinpä autolla tulleista osa lähti jo edeltä meille kuorimaan vauvoja ulkovetimistä ja syöttämään pikkuisensa tyytyväiseksi. Me hiipastelimme perässä  yhden äiti-lapsi tiimin ja heidän karvaisten kaveredensa kanssa. 

Kun lapset oli tyytyväiset oli aika meidänkin pistää suuhumme jotain. Aamulla tekaisin ekaa kertaa tämmöstä hassua piirasta ystävältä saadulla ohjeella.  Täytettä muokkailin vähän.. alkuperäisessä ohjeessa kesäkurpitsan tilalla pitäisi olla kinkkua. 

Pohja:

2 dl vehnäjauhoja (minä käytin spelttiä)
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
100 g voita
0,75 dl vettä

Nuo sekoittelin ihan käsin taikinaksi ja painelin vuokaan pohjalle ja reunoille.



Eli täyte:

puolikas kesäkurpitsa
2 tomaattia
aurajuustoa
2 dl emmental juustoraastetta
mandariinilohkoja









Ja kyllä, se oli hyvää. Kattaus on vähän niin ja näin, kaikki vinossa ja vinksallaan, mutta vauvan kanssa kattaminen on joskus haastavaa, eikä me niin nuukia oo tuommosten asioiden suhteen. Kaikki kelpasi kuitenkin ja jälkkäriksi oli vielä omenahyvettä kera jätskin ja surauteltiin kaffemasiinalla cappuchinot. Nam nam! Sitten olikin taas aika viihdyttää vauvoja. :)

3 kommenttia:

Niinu kirjoitti...

Mulle kans!mut ilman auraa...
Näyttää nimittäin herkulta!

Paula kirjoitti...

Samassa veneessä olevat äitikaverit ovat kyllä kullan arvoisia! Meillä on viiden äitin joukkio ja kaikilla (paitsi yhdellä) toinen vauvakierros menossa. Porukkaa siis riittää tapaamisilla! Ihan hirvittää ajatella, mitä tästä tulee kun vauvat kasvavat :D

Unknown kirjoitti...

Niinu: Joo, munki piti varmistella, että kaikki mammakööriläiset tykkää aurasta.. se kun on vähän semmosta mielipiteitä jakavaa! :) Ja hyväähän tuo piiras on. Aika ohut pohja tuohon tulee, mutta siitä viis. :)

Paula: No on kyllä! Mulla on nyt monella kaverilla pieniä. Mutta kaikilla on tyttöjä!! Meidän pikkuherralla on siis tyttökavereita yllinkyllin. Morsian joka sormelle, niinku aina naureskellaan.. :D
Joo, voi meilläkin olla vilinää, kun nuo kasvaa. Varsinkin meidän poitsu tuntuu olevan aika toimeliasta sorttia.. se varmaan järjestää ohjelmaa kuhan tuosta kasvaa..
--------
Kiitos kommenteista. On niin kiva nähdä, että täällä juttuja lueskellaan!